torstai 29. syyskuuta 2022

Riita

riidellään riidellään

mut tule syliini ensin

jotta kuulen mitä sanot

rauhassa ja rakkaudessa

sillä minä rakastan

– Sinua

riidasta huolimatta

Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa.

 

Sumusta

Sumusta

Kulkija kumarainen
polkuansa kulkevi
metsän siimeksessä vaeltavi

tähdet pilvien takaa välkähtävi
kulkija kumarainen
sumusta luoksesi tulevi

– sumusta luoksesi tulevi

Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa.

Kirjaston hiljaisuus

 

Istun kirjaston hiljaisuudessa

tila luo ja tuo outoa taikaa
– mieleeni

suljen silmäni ja haaveilen
mieleen nousee

haavekuva
– Sinusta


 

avaan silmäni

mitä näenkään
se ei ollutkaan
vain mielikuva haaveesta

se olet sittenkin
– Sinä

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.


Ihmisen elämä

Ihmisen elämä on kuin nuotio

syntymässä elämä syttyy
kuin tuli nuotion

lapsuudessa hiljalleen kasvaa
kuin tuli nuotion

nuoruudessa jo ryöpsähtelee ja vahvistuu
kuin tuli nuotion

aikuisuudessa on voimissaan
– nuolten ahnaasti puuta
vuoroin räiskähdellen ja taas tasaantuen
tuli nuotion

vanhuudessa jatkaa palamistaan
mut yhä pienemmäksi liekki elämän käy
kuin tuli nuotion

kuolemassa liekki elämän
– hiipuu hiljalleen pois
kuin hiipuva tuli nuotion

tuli nuotion

– sammunut on



Kuvat julkaistu aiemmin tässä blokissa.


maanantai 26. syyskuuta 2022

Huokaus

pimeys äänetönnä huokaa
valoa tuokaa


on aika aamunkoin
yön hiljaisuus väistyvi
alta aamun askareiden

mitä päivä tuo tullessaan

sitä ei tiedä vielä kukaan

ehkä ilta on…


Rikki

Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa
yön varjo päivän pimentää
se mielen sumentaa
ihminen rikki on

sydämeen syvät haavat
syntyivät
ihminen rikki on

katkennut on sielun soitto
kyyneleet – mihin valuvatkaan
ihminen rikki on

vaik jokin rikki mennyt on
– ihmisessä

– ihmisessä
syvällä sisimmässä
– elää

usko toivo ja rakkaus


Rannalla

rannalla
rannalla istuen yksinäin

toiveitaan aatellen
unelmiinsa vajonneena
mielitiettyänsä kaivaten

katse kaukaisuudessa
ajatuksiaan etsien
mielenrauhaan pyrkien

milloin rakastettu palaakaan
jo kohta
pimeys laskeutuu maisemaan

haparoiden vaeltaa katse
taivaanrannassa pimenevässä
häilyvä piina mielen murtaa
sen sanoiksi pukee

”oi rakastettuni älä pakene
tule luoksein
tule luoksein

– tule luoksein

hapiasti”


lauantai 17. syyskuuta 2022

Elämä


Ihmisillä
tulisi olla
uskoa elämään
toivoa elämiseen
rauhaa ja rakkautta
– elämässä

koska

Elämä

– antaa paljon
mutta se myös ottaa
– aina omansa

kuolemalla

Runo kirjoitettu alunperin 04.07.2016.

Aika


aika mennyt ei palaa

elä vain ajassa tässä

tulevasta ei tiedä

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.

perjantai 16. syyskuuta 2022

Sinfonia

siellä missä hongat humisevat

kosket kohisevat

siellä soi luonnon sinfonia


siellä missä korvaan kuiskutellaan

Rakastan Sinua”

siellä soi rakkauden sinfonia

 

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.


Kaksi sydäntä


miten kaksi sydäntä

voi olla yhdessä


ei mitenkään

jos ovat ilman

rakkautta


mut jos on

rakkautta

silloin on vain yksi

yhteinen sydän


ja rakkaus kahden ihmisen


Runo on kirjoittu alunperin 29.02.2016.

Aivot


Minkä aivot kieltävät
sen sydän kertoo


Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.

torstai 15. syyskuuta 2022

Yksinäinen

    Yksinäinen

jo joutui ilta myöhäinen
yksinäinen joutsen kaartaa kohden
tummuvaa taivaanrantaa

matalalla hän lentää
tähyellen taivaanrantaa
kuin etsien jotain

joutsenlauluako laulaa mennessään
illassa pimenevässä

ei

vaan kutsuhuuto kaikaa

kumppaniaan etsii ja kaipaa
kukaties


yksinäinen joutsen jatkaa lentoaan
tähyellen taivaanrantaa
yhä etsien


näin se huuto raikaa
missä olet

en löydä Sinua


sunnuntai 11. syyskuuta 2022

Paikka

 
 
Paikka

Missä paikkani on
siellä täällä vai tuolla
sen ku tietäisi

Missä paikkani on
sitä etsin
yhä uudelleen ja
– uudelleen

Mut paikkaani
vaan en löydä
vaik kuinka kiertäisi

mut jos tietäisin
niin sinne kiertäisin

missä olet…
 
Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa.

lauantai 10. syyskuuta 2022

Mielen polut


mielen polut
mistä syntyvätkään?

myötä- ja vastoinkäymisistä
oppimisesta
rakkaudesta
ihmisistä
eletystä elämästä

näistä syntyvät
mielen polut

Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa.

 

Kesä

 

Kesä

jo joutui kesä
saapui syksy

kairassa hehkuu ruska
mielessään tuska
ku kulkija kumarainen
– polkujaan matkaa

lähti joutsenet – kurjetkin
vain vaeltaja vaitonainen

kulkevi

kohden metsänrantaa – omaa tupaa

koitti talvi
järvet jäädyttäen
lumi maan peittäen

tuvassaan tuumii – mitä tuumiikaan
vaeltaja vanha vaitonainen
tuo kulkija kumarainen

toimetonna talven vuottaa
odottaen tulevaa
mitä tuokaan tulessaan

vaan elo tuvassa on
– yksinäistä ja hiljaista

tuli kevät toi kurjet
– joutsenetkin

ja myötä linnunlaulun
– uusi kesä

mut tuleeko…

Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa.


perjantai 9. syyskuuta 2022

Vaik'

 


vaik’ en korulauseita kerro sulle
rakastan sua 

ilon hetkistä
surun kyyneliin

Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa.

Onnellinen(ko)?


Olenko onnellinen
Oletko onnellinen
Onko hän onnellinen
Olemmeko onnellisia
Oletteko onnellisia

Onnellinen(ko)
ken sen tietää

vastatkoon itselleen

 

Kuvat julkaistu aiemmin tässä blokissa.
 
Tässä linkki runoon Älä unohda minua., joka on julkaistu 10.11.2016, liittyen tuohon kukkakuvaan.

Kirkonkellot

 

 

Kirkonkellot
kumahtelevat kuolon sanomaa
viestiä kuoleman ne ilmoille väräjäävät

– kun soditaan

mik’ onkaan hinta
– rauhasta ja vapaudesta

hinta jonka maksavat

– kuolleet
– vammautuneet
– rauhaa rakastava kansa
 

hinnan jonka voi lukea

– kautta hautakumpujen
– mielistä ihmisten
– rakennuksista tuhoutuneista
– ympäristöstä

silti

yhä edelleen jatkavat
kellot kumahduksiaan
kuolon sanomaa kertoen
viestiä kuoleman ilmoille tuoden


niin kauan

– kun soditaan

Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa.


maanantai 29. elokuuta 2022

Mikä maata – maailmaa vaivaa

 Mikä maata
– maailmaa vaivaa
aseet laulavat kuolon säveliä
vaik’ rauhassa ja sovussa elää vois

vaan aseet – vain kylmää metallia
ihminen niiden takana on
ihminen – joka ojentaa aseen
– vastaan toista ihmistä

kenen määräyksestä
– kansanko
he sallivat sen tapahtuvan
– miksi

ei vaan päälliköiden,
päälliköiden – jotka asettuvat
– Jumalan asemaan,
diktaattoriksi valtaistuimelle

ei heidän tarvitse välittää,
vailla vastuuta
– kuvittelevat

päälliköt nuo

patsastelevat palatseissaan
vallan kabineteissa
suojassa kaukana jossain

– päättämässä sodasta
– kansanmurhasta
– ihmisen kuolemasta


Oikeus

 

hämärän hetket väistyä saavat
alta sodan synkkien pilvien


taistelee kansa olemassaolostaan
ihmiset hengestään

oikeudestaan elää
vapaana



perjantai 26. elokuuta 2022

Sinä päivänä


sinä päivänä

jona Sinut kohtasin
toit sydämeeni rakkauden
pois haihtuvi surut ja murheet

loit minuun

– uskoa

– toivoa

– rakkautta

 

Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa.

Yössä valkeuden

 

yöttömässä yössä
öinen kulkija
tuo vaeltaja vaitonainen

vaeltaa
kohden tuntureita
kohti korkeinta huippua
kapuaa hän
– yksinäin

mitä lienee kulkiessaan aatellut
mitä etsien

kuinka kauan vielä jaksaakaan
ikävä ja suru mielessään
kaipaus rinnassaan

löytääkö etsimänsä
jotta levoton sielu
– levon ja rauhan saa

– kenties

yöttömässä yössä
öinen kulkija
vaeltaja vaitonainen

yhä edelleen vaeltaa
jatkaen loputonta matkaansa
– yksinäin

yössä valkeuden

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.

torstai 25. elokuuta 2022

Sylissäni

syliini käperryit
yössä pimeässä

huulesi kuiskaa
– hiljaisesti

pidä lujasti kiinni
en tahdo tästä mennä pois
saanko jäädä tähän koko yöksi


– sylisi lämpöön

syliini käperryit
käsivarsieni kietoutuessa
– ympärillesi
yössä pimeässä

Kuva julkaistu aiemmin tässä logissa.

Unikuva



mies mustissaan
tuo vaeltaja vaitonainen
istuu äärellä nuotion
vaipuen uneen levottomaan

nuotion loisteessa
nousee unikuvaksi
kasvot rakkaansa

– kasvot jotka

hehkuvan lämpimästi
lumoavan kauniina
illassa pimenevässä


nuotion liekeistä
vai tunteiden palosta 

kasvoilla tuikkivat silmät
– vihreät
kilvan tähtitaivaan tähtien

rakkauden tuli loistaa silmistä
rakkautta janoten
läheisyyttä kaivaten
kulkijan sydämeen kohdistuen

 

sammunut on tuli nuotion
ei lämmitä liekki sen

herää horroksesta mies mustissaan
tuo vaeltaja vanha vaitonainen

havahtuen unikuvaansa
kaik’ olikin vain unta
haavetta vainen

loistaa kuu tähtitaivaan
tuoden muistot mieleen
vaeltajalle vaitonaiselle
tuolle yksinäiselle kulkijalle

kyynel poskelle vierähtäen
kuun valossa kimmeltäen

nousee jatkamaan
päättymätöntä matkaansa
kohden – tuntematonta

 

Kuvat julkaistu aiemmin tässä blokissa.

Sinä ja minä

 

Sinä ja minä

minä olen sinun
sinä olet minun

yhdessä yhdeksi kietoudumme
sylikkäin levolle laskeudumme

ja

uneen vaivumme

sinä ja minä

 

Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa.

tiistai 23. elokuuta 2022

Vähänkö oot ihana

 

Oot ihana! Niin olet, ei muuta voi sanoa. 

 

Tämä "taulu" oli piilotettu puun koloon. 

Tekijästä ei ole tietoa, siis "taulun", ei sen paremmin piilottajastakaan.

En myöskään tiedä, kenelle tuo on tarkoitettu, tai osoitettu.

Mutta hyvän mielen se aikaansai.

Kuvattu iPhonella 23.6.2022, paikkakunta taisi olla Hämeenlinna.

Tähän liittyen pikaisesti kirjoitettu runo.

 

Ihanaiseni!

 

missä olet Ihanaiseni

minulla ikävä on

kaipaan sua vierellein mun

vain puuta halata voin nyt

– ikävääni

 

missä olet Ihanaiseni

sua halaisin

jos vierelläin oisit nyt



Vapauden puolesta

he taistelivat silloin
puolesta vapauden

he taistelevat yhä
puolesta vapauden

jotta me saisimme
elää tänään
vielä huomennakin
vuosienkin päästä

vapaina ihmisinä
ihmisinä ihmisten keskuudessa
vapaana kansana
kansojen joukossa

he taistelivat silloin
puolesta vapauden

he taistelevat yhä
puolesta vapauden

mut niin moni ääni vaiennut on
he antoivat kaikkensa

puolesta vapauden



Jos olisin...


jos olisin
- rintaliivisi

olisin paikassa
jossa haluaisin olla

- rinnoillasi

- lähellä sydäntäsi


 

sunnuntai 21. elokuuta 2022

Tuhat päivää...

 

tuhat päivää odotin,
- sinua

tuhat päivää haaveilin,
- sinusta

tuhat päivää ikävöin,
-sinua

tuhat päivää halusin,
- sinua

tuhat päivää vaelsin,
- luoksesi

tuhat päivää rakastin,
- sinua

tuhat päivää selvisin,
- tuhat päivää,
mut sekään ei riitä

anna minulle tuhat,
- suudelmaa

niin annan Sinulle,
en tuhatta päivää,
vaan
- lopun elämäni

 

Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa.

sunnuntai 14. elokuuta 2022

Olet enemmän

Olet viini, joka helmeilee lasissani.

Olet viini, jota juoda tahdon.



Olet viini, jolla janoni sammutan.

Olet viini, josta juovun.

Olet viini, josta huumaannun.

Olet viini, josta tulen levottomaksi.

Olet viini, joka saa mieleni kuohumaan.

Olet viini, joka tekee vatsaani perhosia.

 

 

Olet…,
ja viinissä on totuus
- kerrotaan, mut.

Olet enemmän,
enemmän kuin viini.

Olet Rakkaani!

Olet Kaikkeni!

 

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.

 

lauantai 13. elokuuta 2022

Nuku

 

Nuku nuku Rakkaani
nuku

aurinko jo laskenut on
pimeys vajoaa yllemme
vain kuun valo seuranamme

Nuku nuku Rakkaani
nuku

sulje silmäs
paina pääsi syliini mun
vaivu uneen syvään

rakkauden
rakkauden uneen

mut kaikki päättyvi aikanaan
unikin

Herää herää oi Armaani
herää

avaa silmäs
nosta pääsi

Herää herää oi Armaani
herää

aurinko jo noussut on
uuteen päivään
kauneimpaan kuin koskaan

päivään rakkauden


sunnuntai 13. maaliskuuta 2022

Vainolainen

Tuli vainolainen
astui yli rajan
toi tullessaan tuhon ja kuoleman

- sodan


Tuli vainolainen
polki saappaansa alle

- itsenäisyyden
- ihmisyyden
- vapauden


Tuli vainolainen
aseineen

- ei laula lintunen
- ei huoju puut
- ei pensaat

vain synkät pilvet peittävät taivaan sinen

Tuli vainolainen
jättää jälkeensä tuhotut

- kylät
- kaupungit

savun noustessa raunioista talojen


Mut kansa
- tuo yhtenäinen

nousee tuhkasta
varjoista vainolaisen
illassa pimenevässä 

 

Kansa - tuo yhtenäinen

nousee vastaan vainolaista
vainovalkeiden valaistessa

- rivejä kansan

puolustamaan itsenäisyyttä

- vapautta
- rauhaa
- rakkautta

 

- vapautta - rauhaa - rakkautta

- vapautta - rauhaa- rakkautta