perjantai 28. helmikuuta 2014

Kalevala




Tänään, 28. helmikuuta, vietetään Kalevalan päivää. Päivä on nimetty myös suomalaisen kulttuurin päiväksi ja se on virallinen liputuspäivä.

Tämä juhlapäivä on saanut nimensä Kalevalasta ja sen vietto määräytyi, tästä suomalaisten kansalliseepoksesta, ensiversion esipuheen päiväyksestä.
Kalevalan käsikirjoitus valmistui alkuvuodesta 1835 ja sen esipuheen Elias Lönnrot päiväsi juuri 28. helmikuuta, vuonna 1835.
Kalevala perustuu 1800-luvulla koottuihin kansanrunoihin, jotka Elias Lönnrot keräsi 1800-luvun alkupuolella lukuisilla runonkeruumatkoillaan Suomessa ja itärajan takana suomensukuisten kansojen asuinalueilla.

Kalevalasta on kaksi versiota, Kalevala ja Uusi Kalevala, joka valmistui vuonna 1849.
Uusi Kalevala, jota Lönnrot alkoi työstämään runoaineiston karttuessa, on se Kalevala, joka on kansalliseepoksemme. Kalevala katsotaan kuuluvan myös maailmankirjallisuuden tärkeään kirjalliseen perintöön.
Kalevalainen runous kertoo elämän koko kirjosta, arjesta, juhlasta, historiallisesta tapahtumista, sisältäen myös loitsuja ja rukouksia, tervetulotoivotuksia ja surunvalitteluja.

Tänään on oiva päivä laskeutua kulttuuriharratusten pariin, esimerkiksi tutustua taiteeseemme ja kirjallisuuteemme. Käydä taidenäyttelyssä, elokuvissa, lukea kirjaa, kuunnella musiikkia, paneutua luonnon monimuotoisuuteen, tutkia luontokulttuuria, vanhoja perinteitämme, uusia tuulahduksia nykykulttuurimme parissa.


Kaikki kotimaista kulttuuria kuluttamaan!


Lähde- ja lisätiedot: luettu 28.02.2014.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kalevala.
YLE, Oppiminen, Ihminen ja yhteiskunta; juhlapäivät, Kalevalan päivä.
Sisäministeriö, Liputuspäivät ja ajat.
Kalevalaseura, Kalevalaseura.
Kalevalaseura, Kalevalan kankahilla, opetus- ja tutustumissivusto Kalevalaan verkossa.

maanantai 24. helmikuuta 2014

Olet





Olet tähtitaivas,
jonka alla kuljen.

Olet vesi,
josta juovun.

Olet ilma,
jota hengitän.

Olet aurinko,
josta iloitsen.

Olet vesisade,
kun itken.

Olet päivänpaiste,
kun nauran.

Olet rakastettuni.

– Rakkaani,

Olet enkelini.


Kuvattu helmikuussa 2014, Vantaalla.



perjantai 21. helmikuuta 2014

Äidinkieli




Tänään on kansainvälinen juhlapäivä, Äidinkielen päivä, josta YK:n alainen Unesco  päätti vuonna 1999. Tämän päivän juhliminen, 21. helmikuuta, juontaa juurensa vuodesta 1952 Bengalin kielikiistasta Itä-Pakistanissa, jolloin poliisi ja armeija ampui Dhakan yliopiston opiskelijoita.

Maailmassa puhutaan tuhansia erilaisia kieliä, arviot liikkuvat 6000 ja 9000 puhutun kielen välillä.
Mutta, noin 97% maapallon väestöstä puhuu arviolta vain noin 4%  maailman kielistä ja vain 3% väestöstä puhuu 96% maailman kielistä.
Suomessa lienee tätä nykyä puhuttavan ehkä noin 100-150 eri kieltä. Yli tuhannen ihmisen puhumia vieraskielisiä kieliryhmiä on  yli 30, joista venäjänkielisten osuus on suurin.
Maailman kielistä häviää kaiken aikaa osa, arviolta joka toinen tai kolmas viikko maailmasta häviää yksi kieli. Suomessakin uhanalaisia kieliä on useita. Voidaan sanoa, että kaikki saamelaiskielet ovat uhanalaisia, koska näiden kielien taitajia on vain muutamia satoja henkilöitä.




Mikä sitten on äidinkieli? Yleisesti käsitetään äidinkieleksi kieli, joka opitaan ensin, vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Omaksuminen kieleen alkaa jo ennen syntymää, kun kuulo ja aivot ovat riittävästi kehittyneet. Lapsen syntyessä ja kehittyessä, muodostuu kieli ympäröivästä elämästä ja lähipiiristä, eli suurimmalla osalla äidin ja häntä lähellä olevien ihmisten mukaan. Vaikka puhutaan äidinkielestä, niin kaikissa tapauksissa opittu kieli ei ole se äidin puhuma kieli, vaan joku muu. Pitääkö silloin puhua äidinkielestä vai ensikielestä?
Niin tai näin, äidinkieli, siis se ensikieli, on kuitenkin tärkeä osa ihmisen elämää, oli kieli sitten minkä niminen tahansa. Kieli mahdollistaa ihmisen laajan vuorovaikutuksen, oppimisen, kyvyn ymmärtää laaja-alaisesti asioita.

Se on kielestä kiinni, sano!


Kuvat: 
Yläkuva Unescon luoma logo tämän vuotiseen Äidinkielen päivään.
Alakuva kuvattu Vantaalla 21.02.2014.


Lähde- ja lisätietoja: verkkopalvelut luettu 21.02.2014

Wikipedia, Vapaa Tietosanakirja; Kansainvälinen äidinkielen päivä, Äidinkieli, Uhanalainen kieli.
Unesco, International Mother Language Day, sivusto on englanninkielinen.
Turun yliopisto, Äidinkieli ja kirjallisuus.
Ugri.net, Suomalais-ugrilaiset kielet ja niiden puhujat, Johdanto.
Opetushallitus, etälukio, Äidinkieli ja kirjallisuus.
Tilastokeskus, Katsaus Suomen väestöön 2009, Äidinkieli.

perjantai 14. helmikuuta 2014

Rakkaudella





Runoja rakkaudella Rakastetulle.
Runoja ystävyydellä Ystävälle.
Rauhaa ja rakkautta Ihmiselle.

– Sinulle!

Sylin täydeltä Ystävänpäivää.






Annoit elämälle valon.
Toit mukanasi tunteen.
Loit kosketuksellasi mahdollisuuden.

– Rakkauteen.






Kuvattu Vantaalla joulukuussa 2013.


torstai 13. helmikuuta 2014

Ystävänpäivä


Huomenna on Ystävänpäivä, jota vietetään 14. helmikuuta useissa maissa. Meillä se on ollut merkittynä kalenteriin vuodesta 1987.
Ystävänpäivästä on tullut suosittu päivä ja silloin lähetetäänkin toiseksi eniten kortteja Joulun jälkeen. Päivästä on tullut myös monessa maassa rakastavaisten juhla.

Tämä Ystävänpäivä, maailmalla tunnettu nimellä Valentine's Day (Saint Valentine's Day)
Pyhän Valentinuksen mukaan, on vuosisatoja vanha juhlapäivä.
Legendat kertovat muun muassa piispasta, nimeltään Valentinus ja josta myöhemmin tuli pyhimys, olleen rakastavaisten suojelija, jonka vuoksi hänet tuomittiin kuolemaan.

Aikanaan Pyhästä Valentinuksesta tuli rakastavaisten ja kihlautuneiden suojelija sekä onnellisen avioliiton takaaja.

Päivän tunnuksena on pidetty rakkautta ja ystävyyttä kuvaavaa punaista sydäntä.





Onko maailma mustavalkoinen? Ei varmaan, ei ainakaan joka hetki, vaikka näin talviaikaan värit ovatkin vähissä. Nuo kuvat siivittäköön mustavalkoisena, kuten sanotaan, jos Luoja suo, huomista Ystävänpäivää, jolloin julkaisen varsinaisen lyhyen Ystävänpäivän kirjoituksen.


Kuvattu Vantaalla joulukuussa 2013.

 
Lähde- ja lisätiedot: luettu 13.2.2014.
Yle, Oppiminen/Ihmiset ja yhteiskunta, juhlapäivät, Ystävänpäivä.
Wikipedia, Vapaa Tietosanakirja, Ystävänpäivä.

maanantai 10. helmikuuta 2014

Luontoviikko


Luonto lainassa!





Luontoviikko alkoi, kaikki harrastamaan luontoa kirjastoihin, joissa on tarjolla luontoon liittyviä tapahtumia ja asiaa luonnosta. Teemaviikon toteutukseen osallistuu 255 kirjastoa ympäri maan.

Teemaviikkoa on järjestetty vuodesta 1999 lähtien. Viikon järjestävät yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja Suomen kirjastoseura.

Suomen luonnonsuojeluliitto on maan suurin ympäristönsuojelun kansalaisjärjestö.

Kuva: Suomen luonnonsuojeluliitto.

Lisätietoja:
Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto lainassa.


lauantai 8. helmikuuta 2014

Luonto


Luonto lainassa!





Luonto lainassa, mielenkiintoista. Onko luonto ikäänkuin kirja, jota voi käydä lainaamassa kirjastosta. Näinkin voi tietysti sanoa, sillä ihminen tavallaan lainaa luontoa, käyttäessään sitä.

Tuo otsikko, Luonto lainassa, on otsikko viikolla 7 (10.-16.2. 2014), alkavalle teemaviikolle, luontoviikolle, jonka järjestävät Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja Suomen kirjastoseura ja siinä on mukana useita kirjastoja ympäri maan.
Tämä kirjastojen luontoviikko on jo muodostunut lähes perinteeksi, sillä sitä on järjestetty vuodesta 1999 lähtien.
Lue lisää luontoviikosta alla olevan linkin kautta.





Lähde- ja lisätiedot: luettu 08.02.2014.
Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto lainassa

Kuvattu Vantaalla 08.02..2014.


perjantai 7. helmikuuta 2014

Talvipakkasessa





Kiitollisena kiedon,
käteni ympärille sun,
suukon poskelles annan,
– talvipakkasessa.

Loistavat silmäs,
kuin valo auringon.
Väristys kylmän,
käy läpi vartalos sun,
– talvipakkasessa.

Kiitollisena kiedon,
käteni ympärille sun,
sulle lämpöä antaen,
sylissäin mun.

Punoittavat poskes,
– tuo lämpöä läheisyys.

Vaan untako tämä,
– talvipakkasessa?


 Kuvattu Vantaan Korsossa, tammikuussa 2014.


maanantai 3. helmikuuta 2014

Valon päivä


Tänään, Valon päivänä, on vietetty Valon nimipäivää. Valon päivää voi viettää myös valon päivänä, sillä valon määrä lisääntyy kaiken aikaa kohden kevättä. Valon juhlaa - kohden kevättä.


Valon nimipäivänä on järjestetty myös tapahtumia, joista yksi teemana Toivoa on.

Tämä Mielenterveyden keskusliiton järjestämä tapahtuma korostaa taistelua masennusta vastaan.
Monella ihmisellä on pimeänä vuoden aikana juuri masennuksen oireita, jotka helpottuvat, kun valo lisääntyy. Päivä ajoitus tähän vuodenaikaan on sopiva, jolloin valo alkaa vähitellen voittaa pimeyttä.
Joka viides suomalainen kärsii jossain vaiheessa elämäänsä masennuksesta. Vakavaa masennusta sairastaa noin viisi prosenttia suomalaisista. Heistä vain noin viidesosa saa riittävää hoitoa.






Kuvattu Vantaalla tammikuussa 2014.

lauantai 1. helmikuuta 2014

Talven. ..


kuvia. .., kuvia kaikennäköisiä 3.












Tammikuu vaihtui helmikuuksi. Viime yönä satoi lunta, vaikka ei aivan lumimyräkkää ollutkaan.
Vantaan Korsossa kertyi lunta 10-15 cm, paikoitellen varmaan jopa enemmän.

Päivän mittaan syntyi lumikasoja aurauksen johdosta vähän sinne ja tänne. Esimerkkikuva ylävasemmalla Lumon edustalta.





Muut kuvat Korson keskuspuiston Ankkalammen ja Rekolanojan alueelta.















Kuvattu 1. helmikuuta Vantaan Korsossa.