sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Vesi


Inari/Inarinjärvi, Inari.


Kuluva viikonloppu on ollut monessa suhteessa auvoisa viikonloppu luonnon kannalta. On ollut onnellisuuden, runouden, metsän ja nyt veden päivä. Kyseisille päiville on liittynyt auringon pimennystä, aurinkoisia säitä, kevätpäiväntasaus, sillä seuraamuksella, että kevät alkoi, päivät ovat pidempiä, kuin yöt, valoisuus lisääntyy. Siinä on luontopäiviä kerrassaan.


Jäniskoski, Juutua/Juutuanjoki , Inari.

Niin, tänään vietetään kansainvälistä vesipäivää. Päivä on YK:n julistama (22.12.1992) vuosipäivä, juhlapäivä, jota on vietetty vuodesta 1993 alkaen.
Vesi on kaiken alku ja juuri, sitä ilman emme tule toimeen. Jokaisen meistä tulee miettiä, miten kohtelemme ympäristöämme, roskaamalla, likaamalla, vai huolehtimalla ympäristömme siisteydestä.
Veden saanti ja sen puhtaus on elämisen ehto, joka ei ole itsestäänselvyys kaikkialla maapallolla.
Koko luomakunta tarvitsee vettä, vettä, joka mahdollistaa elämän täällä, maapallolla.
Aivan kuten metsät ovat henkireikä elolliselle elämälle, niin vesi on se elämän mahdollistaja.


Vesi - elämän ehto!

Vesi, vaikka sitä on maapallolla runsaasti, maapallon pinta-alasta lienee kaksikolmasosaa veden peitossa, niin elolliselle elämälle käyttökelpoista vettä on vain noin 3% maailman vesimäärästä. Tätä osuutta kutsutaan makeaksi vedeksi ja se on se osuus, mitä luonto, mantereilla elävät, myös ihminen, tarvitsevat elääkseen.
Tästä 3%:n osuudesta, vain 1% on helposti käytettävissä ihmisten tarpeisiin. Vesi onkin monessa suhteessa ongelmallinen.
Ihmisten tarpeet ja tehdyt ratkaisut vesitaloudessa muuttavat ekosysteemiä. Ekosysteemin muutokset taas vaikuttavat luonnon kiertokulkuun, joka taas osaltaan muuttaa maapallon toimintaa.




Vesi on erittäin arvokas, ei pelkästään ihmiselle, vaan koko luomakunnalle.
Makea vesi on niukka luonnonvara, paikoitellen erittäin niukka.
Makean veden kulutus on kuusinkertaistunut sadassa vuodessa.
Se on yli kaksi kertaa enemmän, kuin väestönkasvu samaan aikaan.
Tällä hetkellä arvioidaan, että noin miljardi ihmistä on vailla puhdasta juomavettä. 
YK:n yleiskokous on päättänyt vuonna 2010, että puhdas vesi on ihmisoikeus.


Lisätietoja:

Suomen YK-liiton uutisia maailman vesipäivänä, jossa aiheena muun muassa vesi ja roskaantuminen.
Löydetyt roskat, julkaistu 20.3.2014.
Merien ja sitä kautta koko luonnon ongelma, muovijäte, lue lisää Suomen YK-liiton ylläpitämältä Pallonkutistajat - sivustolta, johon on koottuina tietoa muovin ongelmista. Sivuston kautta on mahdollista saada lisää tietoa muovin aiheuttamista ongelmista.
Osa linkeistä ohjautuu englanninkielisille sivustoille. Pallonkutistajat.

Myös YLE:n verkkopalvelusta löytyy mielenkiintoista tietoa vedestä, katso oheisen linkin kautta,
YLE Oppiminen; Maailman vesipäivä.

Omaa vedenkäyttöä voi tarkastella Kemira Oyj:n luomalla Vesijalanjälkimittarilla.
Wikipedia, Vapaa tietosanakirja kertoo lisää maailman vesivaroista, lue Vesivarat.


Maisemakuvat kuvattu heinäkuussa 2013, Inarin retkeilyalueella, Inarissa. Vesitippakuva Nurmijärvellä maaliskuussa 2011.

Lähdetiedot: Luettu 21.3.2015.

Suomen YK-liitto: Maailman vesipäivä.
United Nations, tapahtumat: World Water Day.
United Nations, teemasivusto: World Water Day.
Wikipedia, Vapaa tietosankirja: Vesi.


lauantai 21. maaliskuuta 2015

Runous


Tänään vietetään myös Maailman runouden päivää, jota YK:n alainen kasvatus-, kulttuuri- ja tiedejärjestö UNESCO juhlistaa joka vuoden maaliskuun 21. päivänä.
Tähän runouden päivään liittyen, julkaisen pari runoa tässä blogikirjoituksessa, jotka liittyvät myös tänään vietettävään Maailman Metsäpäivään, josta ilmestyi jo oma blogikirjoitus.
Runot koskettavat metsää ja puita, tai sitten jotain muita, mitä lukija haluaa runoissa nähdä.








 Viereiseen kuvaan liittyen, runouden päivänä,
vanhan puun toivomus.

Vanhan puun toivomus

Vaik' jo vanha olen,
saa minua silti halata.
Kierrä kätesi ympärillein,
paina poskes pintaan harmaaseen,
vaik' se uurteinen on.
Sillä huomenna minua,
– ei ehkä ole. 






Halaus
 
Metsään mieli halajaa,
mistä löytäisin puun,
jota halata voisin.
Valintani vaikea,
puita kun paljon on,
– metsässä.
Mänty, kuusi, vaiko katajainen,
koivu, jos pihlajakin,
vaahteraa, saarnea, lehmusta,
kuin haapaakaan unohtamatta,
vaan jos tammen löytäisin,
sitä, – halaisin.



KuvaKulmien vuoden 2013 blogikirjoitus Maailman Runouden päivästä.

Kuvattu elokuussa 2014, Urho Kekkosen kansallispuistossa, Luirojärvellä, Sodankylässä.

Lähde- ja lisätiedot: Luettu 20.3.2015.
Suomen YK-liitto: Maailman runouden päivä.
United Nations, teemasivusto: World Poetry Day. Sivusto on englanninkielinen.
Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Runous.


Metsä




Tänään vietetään Maailman Metsäpäivää. Päivää on vietetty vuodesta 2013 lähtien. Päivä on YK:n päätöksellä nimetty kansainväliseksi metsän päiväksi, Maailman Metsäpäiväksi.

On oikeastaan merkillistä, että metsä ei ole saanut aiemmin omaa päivää, vaikka metsän merkitys on ihmisille, koko maapallolle, erittäin laaja, voi ehkä sanoa, ensiarvoisen tärkeä, veden ohella.
Onko oikeastaan muuta niin merkittävää ihmisen hyvinvoinnille, kuin juuri metsät.
Oli miten oli, metsästä saadaan monipuolisesti raaka-aineita, se mahdollistaa osaltaan elämisen mahdollisuuden, se antaa hyvinvointia, mielenrauhaa sitä tarvitseville.
Me suomalaiset elämme maassa, jossa metsien merkitys yhteiskunnallemme on erityisen suuri, asutamme Euroopan metsäisintä maata ja olemme kymmenenneksi metsäisin valtio maailmassa.
Jokamiehenoikeudet sallivat ja mahdollistavat liikkumisemme metsissä, joka ei ole niinkään itsestäänselvyys kaikkialla maailmassa.




Joten, Maailman Metsäpäivä on erinomaisen hyvä luontopäivä, nähdä metsä puilta ja puut metsässä.
Kokea luonnonrauhaa ja nauttia metsän tuomasta hyvinvoinnista. Metsään meno ei tietenkään rajoitu tämän päivän viettoon, vaan metsään voi mennä milloin vain, siellä ei ole aukioloaikoja, eikä tarvita vuoronumeroita.
Tänään on myös kevätpäivän tasauspäivä, jolloin aurinko siirtyy pohjoiselle pallonpuoliskolle.
Päivä on noin yhtä pitkä kuin yökin.
Tähtitieteellisesti kevät alkaa kevätpäivän tasauspäivästä. Kevätpäivän tasaus on noin maaliskuun 20-21. päivä. Silloin päivä ja yö ovat samankestoiset kaikkialla maapalloa.
Tänä vuonna kevätpäivän tasauspäivä on 21. maaliskuuta.
Kevättä kestää 93 vuorokautta, sen päättyessä kesäpäivän seisaukseen juhannuksen tuntumassa.
Silloin meillä on päivä pisimmillään ja yö lyhyimmillään.




Katso myös UPM blogin blogikirjoitus metsästä, sen olemuksesta ja monimuotoisuudesta, linkki alla. Kirjoituksessa kerrotaan moninaisesti metsien mahdollisuuksista. Myös luonnon ja yksittäisen ihmisen kannalta, ei pelkästään teollisuuden näkökulmasta.

UPM Blogi: Monta polkua yhteen metsään, UPM:n ympäristöasiantuntijan, Matti Maajärven kirjoitus, 20.3.2015.
UPM, UPM-konserni, suomalainen metsäteollisuusyritys, joka on aikojen kuluessa muodostunut noin sadasta eri yrityksestä ja jonka juuret ovat kotimaassa syntyneet jo 1870 -luvulla. Ulkomaiset juuret ulottuvat yrityskauppojen ansiosta jopa 1400 -luvulle.

KuvaKulmien vuoden 2013 blogikirjoitus runouden ja metsien päivästä, lue täältä.


Kuvat kuvattu lokakuussa 2013 ja tammikuussa 2015. 
Syksyinen metsäkuva kuvattu Hämeenlinnan kaupunkipuiston, Aulangon luonnonsuojelualueelta, sen puistometsästä.
Talvinen metsäkuva on kuvattu Inarin Kiilopäällä, Urho Kekkosen kansallispuiston rajalla.


Kuva: IDF -logo; Food and Agriculture Organization of the United Nations - www.fao.org,  


Lähteet:

Suomen YK-liitto: Maailman metsäpäivä. Luettu 20.3.2015.
United Nations, teemapäivän sivusto: International Day of Forests. Sivusto on englannikielinen, luettu 20.3.2015.
Luke, luonnonvarakeskus, Metsäntutkimuslaitos: Euroopan metsäisin maa. Luettu 20.3.2015.
Tilastokeskus, tuotteet ja palvelut, tietoaika: Suomi on maailman kymmenenneksi metsäisin maa. Luettu 20.3.2015.
Ilmatieteenlaitos, teematietoa: Vuodenajat/tähtitieteelliset vuodenajat. Luettu 20.3.2015.
UPM, verkkopalvelu, historia. Luettu 20.3.2015.


perjantai 20. maaliskuuta 2015

Onnellisuus


Tänään on kansainvälinen Onnellisuuden päivä, jota vietetään nyt kolmatta kertaa. YK:n yleiskokous julisti tämän päivän, 20. maaliskuuta, maailman onnellisuuden päiväksi heinäkuussa 2012.
Päivää vietettiin ensi kerran maaliskuussa 2013.
Onnellisuuden päivä sai alkunsa Himalajalla sijaitsevasta, pienestä Bhutanin valtiosta, sen brutto-onnellisuusindeksistä, jota maa käyttää elämän laadun mittaamiseen bruttokansantuotteen sijasta.

Mitä tällä kyseisellä päivällä tarkoitetaan, mitä sillä haetaan?
Päivällä pyritään kiinnittämään nimenomaa huomiota onnellisuuden ja hyvinvoinnin merkitykseen ihmisen elämässä ja toimissaan muiden ihmisten kanssa. Päivä korostaa myös onnellisuuden ja hyvinvoinnin tärkeyttä kansakuntien keskinäisessä kanssakäymisessä.

Mitä on onnellisuus?
Siihen on vähän vaikeata vastata kenenkään puolesta. Alla on koottuina muutamia linkkejä, joiden kauttaa voi yrittää määrittää omaa onnellisuuttaan. Tämän blogin kirjoittaja ei ota kantaa kenenkään puolesta, eikä siihen, ovatko määritykset oikeita. Jokaisen on itse tuumailtava oma onnellisuutensa, mitkä ovat omat kriteerit onnellisuudelle ja niistä koostuvat kokemukset.

Onnellisuutta ja hyvinvointia on tutkittu maailmalla ja tutkimuksista on tehty erilaisia raportteja.
Niiden tuottama tulos on esimerkiksi järjestänyt erään raportin mukaan tutkimuksessa mukana olleita maita onnellisuuden ja hyvinvoinnin ns ranking listaan. Tämä raportti, josta on linkki alla, on määritellyt Suomen kymmenen onnellisemman maan joukkoon (vuosina 2012 ja 2013).

Olemmeko sitten onnellisia? Mene ja tiedä, onnellisuuteen liittyy monia asioita, kansakuntana laajapohjaisia kokonaisuuksia, yhteiskunnan toimivuus, turvallisuus, ympäristö, asuinolot, muun muassa. Yksilötasolla vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi koulutus, toimeentulo, terveys ja tietysti ihmisen itsensä tapa toimia ja ajatella. Ympäristötekijät ja ihmissuhteet ovat myös merkittäviä lähtökohtia omaan onnellisuuteen.








Oheisen kuvan myötä;

Hyvää Onnellisuuden päivää!











Lue lisää Onnellisuuden päivästä,
siihen liittyvistä asioista ja tapahtumista alla olevien linkkien kautta.

Verkkojulkaisu Maailma.net; Maailma viettää onnellisuuden päivää. ..
YK Suomi -portaali (Suomen YK-liitto); Yhdistyneet kansakunnat 70 vuotta.
Suomen YK-liitto; Onnellisuuden päivä.
United Nations, teemasivusto; International Day of Happiness. Sivusto on englanninkielinen.

Voit tarkastella
myös vaikkapa itseäsi seuraavien linkkien kautta, mitä mieltä olet omasta onnellisuudestasi, peilaamalla omia ajatuksiasi ja kokemuksiasi näihin artikkeleihin.

The Voice, verkkopalvelu/ilmiöt; Tänään on onnellisuuden päivä - 30 hyvää syytä olla onnellinen. Artikkelin kirjoitti Minttu Vuorikari ja se on Onnellisuuden päivältä, vuodelta 2013.

Leo Stranius, kyseisen henkilön sivusto, jossa hän pohtii onnellisuuden merkitystä.
Kirjoitus on Onnellisuuden päivältä, vuodelta 2013. YK: Maailman onnellisuuden päivä.

Lisäksi:
Wikipedia, Vapaa tietosanakirja; Onnellisuustutkimus
Columbian yliopiston Earth Institute -tutkimuslaitoksen julkaisema raportti onnellisuudesta eri maissa; World Happiness Report.
Raportti on englanninkielinen ja se on pdf- muodossa. Raportti avautuu klikkaamalla kuvaketta.
Tämän blogin julkaisuhetkellä viimeisin raportti on vuodelta 2013.



Lähteet:
Suomen YK-liitto; Onnellisuuden päivä. Luettu 19.3.2015.


keskiviikko 18. maaliskuuta 2015