Unikeko

Uni ja keko, unikeko, unikeonpäivä, vanhoja sanoja, joita jäin pohtimaan tässä eräänä päivänä, mitä ne oikein merkitsevät. Uni ja keko lienevät selviä. Uni, ihmisen lepotila, jolloin on unessa ja jopa näkee unia. Unia on monenlaisia, päiväunista lähtien, joten ei siitä sen enempää.
Entä sitten keko? Ehkä tutuin lienee muurahaiskeko, tai kun puhutaan, että kantaa kortensa kekoon, esimerkiksi tekemällä jotain yhteistä. Siis, keko lienee olevan kasa, joka suippenee ylöspäin, kuten kuvassa oleva muurahaiskeko.

Mutta sitten, unikeko, siinä alkoi mietintä, mitä se oikeastaan tarkoittaa, onko se jonkinlainen unien kasa, kasautuma unista? Ei ole, vaikka voisi niin kuvitella, kun unista ei saa kiinteästi koottua kasaa. Mutta kuitenkin, unikeko, sanakirjaa tutkiessa tuleekin eteen mielenkiintoinen seikka, unikeko onkin jyrsijöihin, oravamaisiin jyrsijöihin, kuuluva nisäkäs, unikeko (Glis glis), joka on antanut nimensä myös unikekojen heimolle (Gliridae). Tästä päästäänkin jo luontoasioihin.

Eli, tämä pieni nisäkäs, joka elää pääosin Keski- ja Etelä-Euroopassa, nukkuu pääosan vuorokaudesta, jopa 20 tuntia. Tämän lisäksi, se  nukkuu vielä talviunta, noin seitsemän kuukautta.
Voisiko olla, että tämä nisäkäs on antanut unikeonpäivälle  nimensä. Sopisi kyllä verrattaen hyvin, koska unta riittää. Mutta, mutta, tunnettiinko kyseistä nisäkästä kovin varhain.

Carolus Linnaeus, joka ehkä paremmin tunnetaan nimellä Carl von Linné, loi ja kehitti pohjan nykyiselle tieteelliselle luokittelulle, taksonomian perusteille, eliöiden luokitteluun, tieteenalan,
jonka avulla tutkitaan ja luokitellaan eri eliölajeja.
Tällöin elettiin 1700 -luvun loppupuolta. Oliko tuolloin unikeko käytössä, vai saiko kyseinen nisäkäs nimensä jostain varhaisemmasta asiasta tässä järjestelmässä? Siinä kysymys, johon voi yrittää löytää vastausta varhaisemmasta historiasta.

Joka tapauksessa, unikeosta on mainittu eräässä saarnassa jo vuonna 1634*.
Näin ollen saattaa unikeko -nimitys johtua mahdollisesti jostain muusta syystä. Ehkä se juontaakin eräästä legendasta 200 -luvulta ja siitä kehkeytyneestä vanhasta kristillisestä merkkipäivästä. Legendan mukaan 200 -luvulla keisari Decius vainosi kristittyjä ja siitä syystä kyseiseen aikaan Efesoksessa eläneet seitsemän nuorukaista pakenivat luolaan, jossa sittemmin heräsivät noin 200 vuotta myöhemmin.
Tämän seurauksena syntyi kristillinen merkkipäivä, jota alettiin kutsumaan seitsemän nukkujan päiväksi. Päivä, jota meillä kutsutaan nykyään unikeonpäiväksi.
Päivää lienee vietetty jo keskiajalla ja se mainitaan Hemminki Maskulaisen laatimassa virsikirjan kalenterissa jo 1600-700 -luvuilla.

Nyttemmin Suomessa vietetään unikeonpäivää useilla paikkakunnilla ja Naantalin kaupungissa valitaan jopa valtakunnan virallinen Unikeko.

Unikeonpäivä liennee syntynyt tuon legendan myötä. Ainakin perusteet siihen on, koska legendan mukaan pitkä uni jatkui useita vuosia, oletettavasti. Vaikka legenda on legenda, ehkä sen seurauksena kuitenkin on, että juuri tämä päivä on unikeonpäivä.

Oli miten oli, ken nukkuu yleensä pitkään ja varsinkin kyseisenä päivänä, on Unikeko.


Huomaa, että tekstiin on liitetty muutamia linkityksiä, mikäli haluat tutustua kyseisiin asiohin erikseen. Linkitys johtaa Wikipediassa, kyseisille sivuille.


Lähde- ja lisätiedot; luettu 4.7.2015.

Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Unikeko, unikeonpäivä, uni, keko, Naantalin unikeonpäivä,  Seitsemän unikekoa.
Tunturisusi -sivusto: Unikeko.
Yliopiston almanakkatoimisto, Helsingin yliopisto: Julkaisut, blogi 1.7.2015, Onerva Ollila, Nukuttaako? - Unikeonpäivän vietosta ja taustasta.

Tietoa muissa verkkopalveluissa

Ortodoksi.net; Pyhät nukkujat
Helsingin kaupunginkirjasto, kysy.fi, kysymykset; Mistä tulee termi unikeko?

Kirjallisuus:

*Nykysuomen etymologinen sanakirja, Kaisa Häkkinen, 4. painos 2007, sivu 1404, WSOY, ISBN 978-951-27108-7. 
Kielitoimiston sanakirja, toimituskunta, 3. uudistettu painos 2012, Kotimaisten kielten keskus, ISBN 978-952-5446-76-1 (teossarja).

Kylmä kivi

Kylmä kivi, jonka Jaakko heittää veteen, kylmentää vedet vanhan uskomuksen mukaan. Oli vanha uskomus oikeassa tai ei, kuluva kesä on ollut tähän asti viileähkö. Hellerajan ylittäviä päiviä on ollut vasta muutama ja yleisesti lämpötilat ovat pysytelleet melko alhaalla. Toki, lämpötilat ovat olleet vaihtelevia paikkakunnasta riippuen. Esimerkiksi nyt heinäkuussa lämpötilat ovat vaihdelleet esimerkiksi Kouvolassa 3. heinäkuuta mitatun 31,4 C asteen ja Sallassa 6. heinäkuuta mitatun -1,7 C asteen välillä.
Eli lämpötilat ovat olleet hetkellisesti reilusti hellerajan ylittäviä ja toisaalta myös pakkasen puolella lähes samaan aikaan. Tiedot perustuvat Ilmatieteenlaitoksen kuukausitilastoihin.

Nykyisin Jaakonpäivä, Jaakon nimipäivä, on 25. heinäkuuta ja se päättää samalla naisten viikon. Kirkollisena perinteenä päivä on ollut apostoli Jaakob vanhemman muistopäivä, joka liittyy Pyhä Jaakobin pyhiinvaellukseen ja siihen liittyvään symboliseen merkitykseen kiven pois heittämisellä.
Kiveä on tulkittu syntitaakaksi ja sen heittämistä pois vapautumiseen synneistä.
Toisaalta, ennen aikaa, pakanallisen perun mukaan päivä oli pyhitetty Ukolle, muinaisuskoisten ukkosen jumalalle ja sitä kutsuttiin Ukkosen päiväksi, johon taas liittyi monia eri asioita, muun muassa työn tekoon ja metelöintiin.

Joka tapauksessa, elokuu alkaa kohta ja olemme syyspuolella kesää. Tilastollisesti vedet alkavat viilenemään, heitti Jaakko kiven veteen tai ei.

Tekstiin on lisätty muutamia linkkejä, mikäli haluat lukea lisää Jaakonpäivään liittyvistä aiheista.
Linkkien kautta voit lukea muun muassa naisten viikosta, miten Ukko liittyy luontoon ja maanviljelykseen tai vaikka Pyhä Jaakobin pyhiinvaelluksen reitistä.

Valokuvat kuvattu Perämeren kansallispuistossa, heinäkuussa 2014.

Lähde- ja lisätietoja: luettu 12.7.2015.

Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Jaakonpäivä, Pyhä Jaakko Suomessa.
Ilmatieteenlaitos, Ilmasto: Kuukausitilastot
                                           Juhlapyhien sää, Jaakonpäivä; artikkeli Heittääkö Jaakko kylmän kiven?

Kysymys?

Kuvattu heinäkuussa 2015, Vantaalla.

Joutenoloinen

Joutenoloinen mies,
käy polkua kaitaa,
niin tuttua reitti olla taitaa,
et' nuotiolla kahvinsa keitti.

Hiljaisna valkeata vaientaa,
jo riutui tuli nuotion.

Vaan mies,
hetken tuumailtuaan,
nuotion peitti,
selkähänsä repun heitti,
taipaleelle taittaa hän.

Jo matkahansa verkkaan käyden,
vaeltaen polkua kaitaa,
kohden tuntematonta raitaa.

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.

Enemmän

Kuvattu Perämeren kansallispuistossa, heinäkuussa 2014.

Keskellä kesää

Kesän keskellä, tänään karhun päivänä, 13. heinäkuuta. Ennen aikaan, kun vuosi jaettiin kahteen osaan, vuosi, talvi, alkoi nykyisen syksyn tietämissä. 13. päivä heinäkuuta oli silloin keskikesä, kesän kääntyessä talvea kohden.
Vuoden tapahtumien seuraamiseen käytettiin riimusauvaa. Riimusauvat olivat aikansa kalentereita, puisia keppejä, joihin oli kaiverrettu koko vuoden kalenteri.
Siihen aikaan ei ollut ajanlasku niin minuutin päälle. Samaa sauvaa käytettiin usean vuoden ajan. Riimusauvat syrjäytyivät, kun painettuja kalentereita alkoi ilmestymään. Samalla ajanmääritys tarkentui.







Niin tai näin, keskikesä on nyt, oli kalenteri mikä tahansa. Heinäkuu on puolivälissä. Jos kesän mitta on keskimäärin noin 90-95 päivää, niin kesäkuukausien, kesä-, heinä-, elokuu, mukaan laskettuna on "noin" puoliväli kesässä.

Auvoista kesää!

Vuosien 2014 ja 2013 blogikirjoitukset 13. heinäkuuta tässä blogissa, 2014 ja 2013.

Lähde- ja lisätietoja:

Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Riimusauva, Karhunpäivä.
Yliopiston almanakkatoimisto, Helsingin yliopisto: Arkisto, Suomalaisia riimusauvoja.

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.

Sinulle!

Sinulle!

Purista lujasti,

rakasta rajusti,

syleile syvästi,

tänään, huomenna,

ensi vuonna,

nyt ja tulevaisuudessa,

koska elämme,

- vain hetken.

Kuvattu heinäkuussa 2015, Vantaalla.

Suuri hyppy

 Suuri hyppy - Big Jump

12. heinäkuuta, kello 15.

Kesä parhaimmillaan, mitä kaikkea kesään ja kesästä nauttimiseen kuuluu? 

Yksi varmaan on uiminen ja siihen meillä Suomessa on hyvät mahdollisuudet. Vesiä riittää, jos vain uimataitoa on. Mahdollisuudet tuhansien järvien maassa ovat runsaat. Mutta, mutta, - riittääkö puhdasta vettä, joka on sekä juoma-, että uimakelpoista, siinäpä kysymys? Tähän kysymykseen on havahduttu, koska ei ole mikään itsestäänselvyys, että vedet ovat puhtaita.
Mietitäänpä vaikka Itämeren tilannetta, jossa tilanne on vielä jotenkin siedettävä, mutta jonka rehevöityminen erilaisten päästöjen seurauksena kasvaa kaiken aikaa. Oman haittansa tuo myös erilaisten roskien lisääntyminen. Erityisen ongelman tuo myös runsas laivaliikenne ja suuri öljyonnettomuuden vaara. Entä sitten järvemme ja jokemme?



Vesi - se elämisen ehto!

Sen puolesta kannattaa tehdä työtä, vaikkapa osallistua vesiensuojelutempaukseen, joka itseasiassa onkin huvia.
Viettää luontopäivää vesien äärellä ja uida, yhdessä tai erikseen,
kukin halunsa mukaisesti.
12. heinäkuuta siihen on suurella porukalla mahdollisuus, kun
Euroopassa hypätään puhtaiden vesien puolesta.





Big Jump - Pulahdus, on eurooppalainen tapahtuma, jonka tarkoitus on kiinnittää huomiota vesien tilaan. Euroopassa alettiin kiinnittämään 1990 -luvun lopulla huomiota vesien kuntoon, erityisesti Elbe -joen tilaan ja muun muassa sen uimakelpoisuuteen. 2000 -luvun alkupuolella syntyi Euroopan jokien ohjelma ja sen myötä Euroopan uintipäivä, jota alettiin kutsumaan Big Jump -nimellä.
Vuonna 2005 oli ensimmäinen Euroopan kattava pulahduspäivä, liittyen 31 jokeen, 22 Euroopan maassa. Tapahtumaan osallistui noin 300.000 henkilöä.

Tapahtumaa on järjestetty vuosittain, vuodesta 2005 lähtien ja meillä Suomessakin jo muutaman kerran. Suomessa tapahtumaa koordinoi ja järjestää Suomen luonnonsuojeluliitto Pulahdus -nimellä.
Tänä vuonna Suomessa pidettävään tapahtumaan on liiton mukaan ilmoittautunut jo tapahtuman facebook -sivuilla noin 6000 pulahtajaa.
Päätapahtuma pidetään tänä vuonna Turussa, Ispoisten uimarannalla, mutta tapahtumia on myös muualla, esimerkiksi Helsingin Hietaniemessä.

Mutta, pulahdus veteen ei tietenkään vaadi tapahtumaan osallistumista, sanoisiko virallisesti. Jokainen meistä voi pulahtaa veteen niin halutessaan, mistä  sen oman pulahduspaikan sitten löytääkin.
Toki, jos hyppäät vieraassa paikassa, muista selvittää ensin paikan turvallisuus  hypyllesi.
Tuntemattomiin vesiin ei tule hypätä.

Hauskoja pulahduksia!

Pulahdus on Suomen luonnonsuojeluliiton vesiensuojelutempaus ja se on osa eurooppalaista vesiensuojeluohjelmaa Jäämereltä Välimerelle.

 Big Jump - Suuri hyppy,

puhtaiden vesien puolesta.

Inarinjärvi, Inari.

Lähde- ja lisätiedot: luettu 3.7.2015.

Suomen luonnonsuojeluliitto; Ajankohtaista, Pulahdus. Mitä sinä voit tehdä, Pulahdus 2015.
European Rivers Network; Big Jump 2005-2015. Sivusto on englanninkielinen.
Universität Greifswald, Institut für Botanik, Germany; Big Jump Challenge. Sivusto on englanninkielinen.

Suomen luonnonsuojeluliitto, Pulahduksen 2015 facebook -sivut; Pulahdus 2015.

Logo: European Rivers Network, France. 

Kuvat julkaistu aiemmin tässä blogissa.

Runo ja suvi

Tänään, runon ja suven päivänä, juhlapäivänä, joka on myös suomalaisen runoilijan ja kirjailijan Einon Leinon syntymäpäivä. Vietämme juhlaa keskellä suvea, saatamme nauttia auringosta ja runoudesta. Päivä on myös liputuspäivä, jo vuodesta 1998 alkaen.

Runous, eli lyriikka, on kirjallisuuden muoto ja vanhin sen lajeista. Runous alkoi suullisena sanataiteena, siirtyen runonlaulajien mukana toisille runonlaulajille ja kirjoitustaidon kehittyessä, runoja alettiin merkitsemään muistiin.
Suvi, vanha suomalainen sana, joka lienee esiintynyt jo uralilaisessa kantakielessä.
Suvi, suvena, suvella, suvessa, sanaa, missä muodossa sitä käytetäänkin, on paljon käytetty juuri, kun kesästä puhutaan, mutta myös talvesta puhuttaessa.
Vaikka suvella on muitakin merkityksiä, se liittyy useasti juuri luontoon.
Se on antanut osansa myös runouteen ja moniin sävelmiin. Sävelmiin, jotka liittyvät suveen, luontoon ja kesänviettoon ylipäätänsä.
Vuosien kuluessa Suvi on ja on ollut myös etunimeksi annettuna reilulla 14.000 henkilöllä ja se on ollut nimipäiväkalenterissa 1950 -luvun alusta lähtien. Suvin nimipäivä on kesäkuussa.
Suosion nimenä Suvi saavutti huippunsa 1980-90 -luvuilla.

Eino Leino - kirjailija, runoilija, jonka mittava tuotanto on osa kansallista kulttuuriperintöämme, oli synnynnäinen runoilija ja hänen runoutensa on vaikuttanut myös suomalaisen musiikkikulttuurin kehitykseen. Leinon elämästä ja kirjallisesta tuotannosta on tehty myös elokuvia, esimerkiksi elokuvat Ruusu ja kulkuri (1948) ja Pankkiherroja (1993).

Mikä onkaan näin erinomainen luontopäivä, kuin juuri tämä päivä. Kaunis suvipäivä ja runonlausuntaa esimerkiksi tyynen järven rannalla, saunan lämmetessä, koivikon vehreydessä.
Ja jos sattuisi satamaan, lausunta jatkuu vaikkapa saunan verannalla.

Tänään, heinäkuun 6. päivänä, on hyvä päivä viettää suvipäivää ja mikä ettei, suviyötäkin, satoi tai paistoi, luontopäivää parhaimmillaan, lukea tai jopa kirjoittaa, runoja, – luonnonhelmassa.
Keskikesä, sydänkesä, lähestyy, kesän selkä on taittumassa, päivät lyhenevät, mutta nauttikaamme suvesta tänään, – runouden kera.

Sinulle ja vain Sinulle!

Rakkaani,

Olet kuin luonto, jota ilman en voi elää.

Hyvää runon ja suven päivää!

Lähde- ja lisätietoja: luettu 3.7.2015.

Yle Oppiminen, juhlapäivät; Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.
Wikipedia, Vapaa Tietosanakirja: Suvi, Eino Leino.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansallisbiografia - verkkojulkaisu, artikkeli, Marja-Liisa Nevala; 
Leino Eino (1878-1926).*
SKS, Biografiakeskus; *Kansallisbiografia-verkkojulkaisu, Studia Biographica 4, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1997–, URN:NBN:fi-fe20051410, ISSN 1799-4349.
Väestörekisterikeskus, verkkopalvelu; Nimipalvelu, Etunimihaku.

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.