Pienen tammen lehden muisto
on taas syksy - tuuli henkäilee vienosti
lehdet puista putoavat
samoin läheisen tammen
jälleen sataa ropisee
luonnon hiljainen musiikki soi
tammen lehdet leijuvat hetken ilmassa
mies katsoo leijuvia lehtiä
havahtuu muistoissaan - miettien
mitä mieleen tuleekaan
- pieni tammen lehti
joka leijui naisen olkavarteen
josta poimi sen kämmenelleen
vajoaa muistoihinsa - miettien tulevaa
ja pientä tammen lehteä
aprikoi edelleen elinaikaisesta
kiintymyksestä - rakkaudesta
onnellisuudesta - onnesta
- ikuisuudesta
kallistaa päätään
sulkee silmänsä
vaipuu ajatuksiinsa
pohtien muistojaan
ehkäpä siitä pienestä tammen lehdestä
tai …
se jääköön arvoitukseksi
- edelleen
Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.
Liittyy runoon Pieni tammen lehti, joka on julkaistu tässä blogissa 30. lokakuuta 2022.
Linkki kyseiseen runoon: Tammen lehti
