Katseet

 

Kohtaavat katseet,
yli nuotion tulen,
läpi nousevan savun.

Tulen loimussa, – hehkuvat,
– nuo kasvot kahden ihmisen.
Syttyy tunne suunnaton,
– kohtaessa katseiden.

Leiskuu tuli nuotiossa,
tunteiden paloa räiskyen,
seassa savun ja hiljaisuuden,
kertoen tarinaa,
 

–  rakkauden.

Kuvattu lokakuussa 2009, Vantaan Sotungissa.

Kevään. ..

 kuvia. .., kuvia kaikennäköisiä 5.

Tammen uudet lehdet.

Tämä julkaisu on kevään viimeinen Kevään kuvia kaikennäköisiä kirjoitus.
Seuraavat ovatkin jo kesän kuvia, sillä kalenterin mukaan siirrymme kesään muutaman päivän kuluttua.

Kevät on edennyt varsin vauhdikkaasti. Lähes koko maassa on terminen kevät jo alkanut ja lumet sulanneet melkein kaikkialta.
Lunta on vielä käsivarren suunnalla, jossa sitä oli tämän päivän säätietojen mukaan jopa 73 cm sekä paikoin eräissä osin Lappia.

Suo-orvokki.

Osassa maata, noin Kajaani-Oulu linjalle asti on myös terminen kasvukausi alkanut. Ahvenanmaalla se alkoi 12.4 ja lähes Oulun korkeudella 10.5.

Viime päivinä ovat lämpötilat kivunneet yli hellerajan useilla paikkakunnilla. Tänä keväänä onkin mitattu yli 30 asteen lukemia, 19.5 Heinolassa ja 24.5 Mikkelissä. Suomessa hellerajana pidetään 25,1 celsiusastetta. Toisaalta, vielä pakkanenkin kolkuttelee ovia, esimerkiksi 5.5 Kittilässä mitattiin yli 16 pakkasastetta ja tänään Kilpisjärvellä lähes 5 astetta pakkasta.

Kuusen nuori verso, kuusenkerkkä.

Kuusenkerkät ovat juuri nyt parhaimmillaan ja sisältävät paljon hivenaineita, A- ja C-vitamiineja sekä runsaasti antioksidantteja. Kerkistä on valmistettu siirappia ja sitä on käytetty perinteisesti yskänlääkkeenä sekä keuhkoputkentulehduksien hoidossa. Kuusenkerkkien pureskelun on myös uskottu vaikuttavan muun muassa suun sekä hampaiden hyvinvointiin sekä flunssaan.
Onpa sitä käytetty myös alkoholin ja oluen maustamiseenkin.



Huomaa, että kuusenkerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin, vaan keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Ahomansikka.

 

Lisää kevätkuvia voit katsoa osoitteesta; http://kuvakerrontaa.blogspot.fi/2014/05/kevatkuvia.html

Lähdetiedot: luettu 26.05.2014.
Säätiedot Ilmatieteenlaitos; Ilmasto, vuodenaikojen tilastot/kuukausitilastot sekä tämän päivän säätiedot.

Kuvattu toukokuussa 2014, Korson Ankkalammella, Vantaalla.

Monimuotoisuus

Tänään on erityinen luontopäivä, kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä. Tämän päivän, jonka aihe ja sanoma on erityisen merkittävä elämän kannalta, YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2000 kansainväliseksi juhlapäiväksi, luonnon monimuotoisuuden päiväksi.
Päivän syntysanat luotiin jo 1990 -luvun alkupuolella, jolloin solmittiin ensimmäinen biodiversiteettisopimus, kun YK:n päätösasiakirjassa hyväksyttiin yleissopimus biologisesta monimuotoisuudesta.
Päivän monimuotoisuuden teemat vaihtelevat vuosittain ja tänä vuonna kohteina ovat saaret ja saaristot sekä niiden luonnon monimuotoisuus.
Tämän vuoden luonnon monimuotoisuuspäivän teema liittyy myös tämän vuoden YK:n vuositeemaan, koska tämä vuosi on nimetty pienten saarivaltioiden vuodeksi. 

Suomi on runsaiden saarien ja saaristojen maa, ehkäpä maailman saaririkkain valtio. Saariemme luonto on monipuolinen ja -muotoinen ja sen eteen tehdään ja tulee tehdä työtä, säilyttääksemme niiden luonnonrikkauden.


Kuva: Unep/Convention on Biological Diversity, tämän vuoden logo.

Lähde- ja lisätietoja:

Wikipedia, Vapaa Tietosanakirja: Biodiversiteetti.

Yhdistyneet kansakunnat:
Unesco: Kansainväliset juhlapäivät. Sivusto englanninkielinen.
YK: Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä. Sivusto englanninkielinen.
Unep: tietoa maailman saarista, Global Island Database ja Global Island Network. Sivustot englanninkielisiä.
Convention on Biological Diversity (Yleissopimus biologisesta monimuotoisuudesta):
Vuoden 2014 monimuotoisuuden teemapäivä. Sivusto englanninkielinen.

Riukuaita

Riuku-, vitas-, särentäaita, millä nimellä sitä missäkin kutsutaan, on yksi tämän päivän perinnemaisemaan liittyvä rakennelma, jota on käytetty aikanaan vuosisatoja rajaamaan laidun- ja muita alueita. Tämä luonnonmukainen aita, luonnon omista aineista, on käytettävyydeltään yhä edelleen osa, nimenomaa perinnemaisemaa, mutta ei pelkästään osana perinnemaisemia, vaan myös rajaamaan esimerkiksi nykyisiä omakotitonttien rajoja.
Aidan tarkoitus on aikanaan ollut rajaamaan eläimet aidan ulkopuolelle, kun aidalla nykyään rajataan
eläimet aidan sisäpuolelle.

Ohessa muutamia valokuvia riukuaidan rakentamisesta. Kuvissa eri työvaiheita siinä järjestyksessä, kuin työtä tehdään. Työtapahtuman valokuvaketju ei ole täydellinen, siitä puuttuvat mm aidaksien teko, eli särentä, aidasseipäiden pystytys, puutavaran kuorinta, eli aisaus.
Huomaa, että riukuaidan tekemiseen ei tarvita muuta, kuin metsästä saatavaa materiaalia. Työkaluina ovat perinteiset käsityökalut, puukko, kirves, saha ja rautakanki. Lisäksi, mikäli, aitaa ei tehdä pelkästään pöyreästä riu'usta, tarvitaan aidaksien halkaisuun halkaisutyökalut, esimerkiksi kiilat sekä kuorimiseen kuorintarauta, jollei ole taitava kirveenkäyttäjä.

Näistä kasoista syntyy riukuaita.

Aidasseipäiden hiilestys.

Aidasseipään tervaus.

Valmiit aidasseipäät.

Vitsaksia, tässä tapauksessa kuusenoksia.

Vitsaksen kierto.

Vitsaksen notkistus.

Sidonta.

Ja valmista riukuaitaa.

Blogissani olevia muita perinnemaisemaan liittyviä juttuja ja kuvia voit lukea ja katsoa klikkaamaalla
tunnisteissa olevaa hakusanaa perinnemaisema.

Riukuaidan tekemistä talkoilla voit katsoa myös oheisen linkin kautta Suomen Luonnonsuojeluliiton Perinnemaisemaryhmän Kesäblogista 2014.



Kuvat kuvattu Porvoon Bosgårdissa 17.5.2014.

Lisätietoja:

Wikipedia, Vapaa Tietosanakirja: Riukuaita.
Pro Puu -yhdistyksen verkkopalvelu, puuproffa.fi: Perinneliitokset, aidakset, riukuaita.
Helsingin yliopisto, historiallinen maatalous, karjanhoito, laidunnus: Aitaaminen.

Maailman. ..

. ..muuttolintujen päivä.

Tänään on kansainvälinen maailman muuttolintujen päivä, joka on saanut alkunsa vuonna 2006, jolloin päivää vietettiin ensi kerran.
Päivä liittyy Yhdistyneiden Kansakuntien luomaan ympäristöohjelmaan, United Nations Environment Programme, lyhenne UNEP, joka keskittyy ihmisten asuin- ja elinympäristöjen sekä niiden ongelmien tutkimiseen. Ohjelmaan kuuluvat myös alan kansainvälisen yhteistyön sekä maapallon kestävän kehityksen kehittäminen. Ympäristöohjelma perustettiin vuonna 1972 YK:n erityiselimeksi. Tällä elimellä on kuusi alueellista toimistoa sekä lukuisa määrä maakohtaisia toimistoja.
Sen pääkonttori sijaitsee Nairobissa, Keniassa.
UNEP julkaisee vuosittain Maailman ympäristön tila -raportin.

Tämä tapahtumapäivä/viikonloppu on hyvä luontopäivä, ulkoilupäivä, keväiseen lintujenseurantaan ja myös muutenkin luonnossa liikkumiseen.
Maailman muuttolintujen muuttoaika keväisin ja syksyisin on yksi suurimmista luonnon tapahtumista kaikkialla maailmassa.

Tämä viikonloppu on myös Luonto-Liiton kevätseurannan viikonloppu.
Lue lisää kevätseurannasta allaolevan linkin kautta.



Kuva: Unep, World Migratory Bird Day.

Lähde- ja lisätietoja: luettu 10.05.2014.

Wikipedia, Vapaa Tietosanakirja; Ympäristöohjelma.
Unep; Unep viralliset sivut. Sivusto englanninkielinen.

World Migratory Bird Day; Maailman muuttolintujen päivä. Sivusto englanninkielinen. 
Huom. vaikka sivusto on englanniksi, paina Click to Enter! valintaa etusivulla, pääset näkemään upean videokoosteen muuttolinnuista seuraavalla sivulla. Videon kesto reilut kaksi minuuttia.

Luonto-Liitto; Kevätseuranta.

Kevään. ..

 kuvia. .., kuvia kaikennäköisiä 4.

Kevään kuvia kaikennäköisiä. 

Vappu ja vapun jälkeinen viikonloppu sateiden merkeissä, vettä, räntää, rakeita.

Kuvattu 1-3. toukokuuta 2014 Vantaalla. 

Vappu

Vappu, aina toukokuun ensimmäisenä päivänä vietettävä kansainvälinen juhlapäivä on saanut nimensä Pyhästä Walburgasta. Valpurinpäivä, tämä vuosisatoja vanha keväinen juhla on virallinen liputuspäivä Suomessa, suomalaisen työn päivä.
Vappu, joka mainitaan suomalaisessa käännetyssä kirjallisuudessa mm valpurinmessuna 1500 -luvulla ja 1600 -luvulla mainittuna Pyhän Wapun päivänä, sai alkunsa jo 700 -luvun loppupuolella kuolleen abbedissan mukaan, nimeltään Walburg, hänen nimittämisellään 800 -luvulla pyhimykseksi.


Lähde- ja lisätietoja: luettu 01.05.2014.

Wikipedia, Vapaa Tietosanakirja; Vappu, Valburg, katolinen pyhimys.
Finlex, Lainsäädäntö; Asetus liputuksesta Suomen lipulla, 26.5.1978/383.
Nykysuomen etymologinen sanakirja, vappu, sivu 1453, 4. painos, 2007, WSOY, ISBN 978-951-27108-7, Kaisa Häkkinen.

Kuvattu huhtikuussa 2014.