Nallepäivä

Nallepäivä, hm, nallepäivä, onko päivä luontopäivä? Kyllä, – voi sen niinkin sanoa, karhuja on luonnossa ja niitä nimitetään joissakin tapauksissa myös nalleiksi.
Niin tai näin, karhulla on monta nimitystä. Lempiniminä on käytetty muun muassa nallea, otsoa ja mesikämmentä.

Mutta se nallepäivä? Miksi juuri tämä päivä on saanut nimekseen nallepäivä, vieläpä oikein kansainvälisessä mitassa?
Nallepäivän synty sai alkunsa 1900 -luvun alkupuolella, tarkemmin vuonna 1902, jolloin Yhdysvaltojen silloinen presidentti Theodore (Teddy) Roosevelt (Yhdysvaltojen 26. presidentti), osallistui karhujahtiin, mutta kieltäytyi ampumasta karhunpentua.
Tämä sai runsaasti julkisuutta ja tapahtumasta julkaistiin myös pilakuva. Pilakuvan ilmestyminen sai paljon huomiota yhä uudelleen ja uudelleen ja se siivitti teddykarhujen (nallekarhujen) esiinmarssia.
Pian alettiin lelunalleja kutsumaan teddykarhuiksi presidentin etunimen mukaan.
Syntyi idea teddykarhusta. Nallepäiväksi tuli sittemmin presidentti Rooseveltin syntymäpäivä, joka on 27.10. Hän syntyi vuonna 1858.

Siitä alkoi teddykarhujen maailman valloitus, mikä jatkuu edelleen. Ajan kuluessa ilmestyi vuosien mittaan myös monia satuhahmoja, esimerkkinä Nalle Luppakorva, Ti-Ti Nalle, Nalle Puh, Karhuherra Paddington ja Maailman vahvin Nalle.
Syntyi sarjakuvia, lasten kirjoja ja ohjelmia, kuin myös lauluja.
Monet muistanevat vielä lastenlaulun, Teddykarhujen huviretki ((alun perin Teddy Bears' Picnic vuodelta 1907), jonka suomeksi esitti ensi kerran vuonna 1953 Kipparikvartetti.

Jokainen meistä tietää, millainen nallesta itseasiassa sittemmin tulikin, tästä kaikkien lasten unelmalelusta. Nallekarhu, pehmokarhu, on ehtinyt jo vanhuuden ikään, onhan se jo reilut 100 vuotta vanha, mutta kuitenkin niin nuori, joka syntyy aina uudelleen ja uudelleen.

Nallepäivänä muun muassa monet kirjastot kautta maan järjestävät erilaisia tapahtumia nallepäivään liittyen.

Nallekarhua pidetään universaalina rakkauden ja välittämisen symbolina.

Lähdetiedot: Wikipedia, Vapaa Tietosanakirja, luettu 26.10.2014.

Theodore Roosevelt
Teddykarhu

Syksyn. ..

kuvia, . .., kuvia kaikennäköisiä 1.

Tämä on ensimmäinen syksyn kuvia, kuvia kaikennäköisiä.
Syksy on ehtinyt jo lähes puoliväliin ja se on ollut varsin värikäs yli koko Suomen. Nyt ruska alkaa olemaan lopuillaan myös eteläosissa maata. Lehtipuut karistavat viimeisiä lehtiään.


Aikoinaan Suomessa vuoden loppu sijoittui syksyyn. Sadonkorjuu oli saatu päätökseen. Oli aika aloittaa uusi vuosi, joka alkoi uuden metsästyskauden myötä. Eläminen oli luonnon ehdoilla eloa, eikä asioita laskettu päivän tarkkuudella. Tärkeämpää oli katsoa, miltä sää näyttää ja mikä on luonnon kiertokulun vaihe.






Vuosi jaettiin kahteen osaan, talveen ja kesään. Ensimmäinen talvipäivä, eli talviyö alkoi 14. lokakuuta ja ensimmäinen suviyö 14. huhtikuuta.
Näiden päivien välissä sijaitsi talvennapa, 13. tammikuuta, eli sydäntalvi sekä keskikesä 13. heinäkuuta.


Talvi ei kuitenkaan ole vielä alkanut, vaikka joissakin paikoissa jo lunta on ollutkin. Toivon mukaan sato on kuitenkin saatu korjattua, ennen lumien tuloa.

Kauniita syyspäiviä oheisten kuvien myötä!

Syyskuvia myös KuvaKerronnassa.

 

Kuvattu Vantaan Korsossa, lokakuussa 2014.

Tänään. ..

on ollut ja on monia merkittäviä aiheita tai asioita juhlapäivään, jotka liittyvät ihmisten elämään. Tästä joukosta kolme asiaa nousee erityisen tärkeänä blogin pitäjän mieleen. Mutta. ..,
miksi ja mitä tekemistä niillä on esimerkiksi valokuvauksen ja luonnon kanssa tai ylipäätään kirjoittamisen aiheena tässä blogissa.












Maailmahan on täynnään aiheita, joista kirjoitetaan ja niitä luetaan jokaisen oman arvomaailman mukaan. On ihmisen omassa valinnassa, mitä haluaa lukea.
Toisaalta, kirjoittaja tekee tietyn valinnan kirjoituksiinsa, oman kiinnostuksensa pohjalta. Niin tässäkin blogissa, tässä ja tänään.







Eli, tänään on valittu aiheiksi nuo kolme asiaa, jotka näen tärkeinä ja jotka myös liittyvät, ei pelkästään kirjoittamiseen, vaan myös luontoon ja valokuvaukseen, jos ei aivan suoraan, mutta kuitenkin jonkinlaisena "välineenä" ihmisen hyvinvoinnissa.
Vaikka tämä päivä on näiden asioiden nimetty juhlapäivä, niiden merkitys ei pysähdy vain tähän päivään, vaan asiat ovat olleet ja ovat aina läsnä, myös tulevaisuudessa.

Päivän aiheet ovat; Aleksis Kiven päivä, joka on samalla myös suomalaisen kirjallisuuden päivä, Maailman mielenterveyspäivä, sekä Roosa nauha -päivä.




Aleksis Kivi

Suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja, joka oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija.
Hänen syntymäpäivänsä on vakiintunut liputuspäivä.

Luku- ja kirjoitustaito - Hyvinvointia Elämään!

  

Katso lähde- ja lisätietoja -kohdassa olevien linkkien kautta lisätietoa Aleksis Kivestä ja kirjallisuuden päivästä.



Mielenterveyspäivä

Maailman mielenterveyspäivä on vuosittainen tapahtuma ja sitä vietetään lokakuun 10. päivänä yli sadassa maassa. Päivää on vietetty vuodesta 1992 ja sen avulla halutaan herättää keskustelua muun muassa henkisen hyvinvoinnin edistämisestä ja mielenterveyden ongelmien ehkäisemisestä.

Mielenterveys - oikeus henkiseen hyvinvointiin! On Meillä Kaikilla!

Katso lähde- ja lisätiedoissa olevien linkkien kautta lisätietoa mielenterveydestä.


Roosa nauha

Roosa nauha -päivä  ja -keräys ovat Syöpäsäätiön kampanja kotimaisen rintasyövän tutkimustyön ja neuvonnan tukemiseksi. Tämä syöpämuoto on yleisin naisiin kohdistuva syövän laji.
Kampanjan tunnus on vaaleanpunainen tietoisuusnauha, joka on rintasyövän vastaisen taistelun symboli ympäri maailman.
Vaikka tässä kirjoitetaan rintasyövästä, kirjoitus koskee kaikkia syöpämuotoja, joita on lukuisa määrä.
Syöpä on monella tapaa vakava sairaus ja se koskettaa meitä kaikkia ihmisiä, myös niitä, jotka eivät sairastu itse tautiin.

Yhteistyöllä - elämässä!

Katso lisää tietoja Roosa nauhasta ja eri syöpälajeista alla olevien linkkien kautta.
Roosa nauha -tekstissä olevat linkit ohjaavat Roosa nauha -sivustolle sekä Wikipediaan.


Mutta. ..,
miksi ja mitä tekemistä. ..

Niin, luonto, valokuva, kirjoitus, miten ne liittyvät edellä mainittuihin tapahtumiin, juhlapäivään ja tähän blogiin? Hm, ehkä palaan näihin tulevissa kirjoituksissani lähiaikoina.
Sitä ennen voi tutustua erinomaiseen Syöpäsäätiön Enemmän Synttäreitä -sivustoon. Linkki alla.
Sivustoa tarkastelemalla, ehkä voi aavistaa osin, mitä edellä olevalla kysymyksellä tarkoitetaan.


Lähde- ja lisätietoja: luettu 10.10.2014.
Yle, Yle oppiminen/juhlapäivät, Aleksis Kiven päivä.
Suomen Kirjallisuuden Seura, Biografiakeskus, Kivi, Aleksis.
Suomen Kirjallisuuden Seura, Tiet lähteisiin - Aleksis Kivi.

Suomen Mielenterveysseura, Etusivu.
Suomen Mielenterveysseura, Maailman mielenterveyspäivä, Maailman mielenterveyspäivä 2014.

Syöpäsäätiö, Etusivu.
Syöpäsäätiö, Roosa nauha -päivästä.

Syöpäsäätiö, Enemmän synttäreitä.

Kuvat kuvattu lokakuussa 2014.

Vaahteranlehti

Koitti kevät,

puhkesivat silmut puun.

Tuli kesä,

kasvoivat lehdet puun.

Saapui syksy,

kirjavoi lehdet puun.

Tuiversi tuuli,

leijuivat lehdet puun,

– maahan märkään.

Tanssi tyttö pien,

viereen lehtien,

nosti maasta,

nuo värikkäät lehdet puun.

Mihin joutuivatkaan?

Laittoi tyttö pien,

lehdistä puun,

– lehtiruusut.

Talven iloksi ihmisille,

vaahteranlehdistä riemuksi,

koristeeksi piirongille.

Kuvattu Vantaalla lokakuussa 2014.

Hiljaisuus

Hiljaisuus – Hiljan nimipäivänä.

Lisätietoja:
Hiljaisuus, viime vuoden blogikirjoitus hiljaisuudesta tässä blogissa.

Kuvattu 6. lokakuuta, 2014, Vantaalla.

Kirjailijoita

Kirjailijoita, kynäilyä ja kuvailua, puhetta kirjoista, kirjoittamisesta ja kirjailijoista, eli Maailma Kynässä -tapahtuma, joka oli lauantaina, 4.10, Monitoimikeskus Lumossa, Vantaan Korsossa. 

Tämän blogin pitäjä vieraili tapahtumassa kuulemassa kirjoittajien esityksiä heidän omasta tuotannostaan ja kirjojensa julkaisemisesta.

Tapahtumassa oli myös varsin mielenkiintoinen kirjailijapaneeli, jossa kolme kirjailijaa kertoivat omista kokemuksistaan kirjailijan työssään. 

Työpajassa oli mahdollisuus muun muassa penkoa oman runon kirjoittamiseksi erilaisia valmiita sanontoja, joita yhdistelemällä omaan kirjoitukseensa voi luoda runon. Kirjoittamansa runot oli mahdollisuus laittaa esille, myöhemmin vaikkapa luettavaksi tapahtumassa.

Se mistä blogin pitäjä oli kiinnostunut, oli erityisesti Inspiroidu kuvista -ajatuksesta. 

Tarkoitus oli kirjoittaa kuvista omaa ajatustaan, kertomustaan, miten esillä olleet kuvat esimerkiksi kokee ja näkee.

Kuvat Maailma Kynässä! -tapahtumasta.