Sanoja

Sanoja,
turhia, – ei,
tarpeellisia, – kyllä.

Sanoja,
ilman tunteita, – ei,
tunteilla, – kyllä.

Sanoja,

jotka maailmaa muuttavat,
mutta vain Sinulle kerrottavat.

Mitä ne ovatkaan,
on arvoitus, – salaisuus,
jonka vain minä voin Sinulle kertoa.

Mutta, jos kerron,

ne eivät ole enää arvoitus,
– ei salaisuus.

Vaan kerronpa kuitenkin.

Sanoja rakkaudesta,
sillä Sinua,
Sinua minä rakastan,
yli kaiken,

– rakastan.

Kuvattu Vantaalla tammikuussa 2013.

Tähti

Syntyi tähti taivaalle, kirkkain kaikista.

Se valoaan luo ja
lumouksen tuo,
yöhön pimeään.

Se valaisee,
vaeltajan polkuja,
kulkijan teitä.

Se suunnan antaa,
yksinäiselle,

kulkijalle,

vaeltavalle erakolle.

Sen lumous kätkee,
kaipuun suunnattoman,
ikävän,
yksinäisen ihmisen.

Se on merkkinä,
suuren,

– rakkauden.

Kuvattu joulukuussa 2014, Vantaalla.

Ikuisuus

Pohjakuva kuvattu joulukuussa 2014, Vantaalla.

Talven. ..

kuvia, . .., kuvia kaikennäköisiä 2.

Tämä on Talven kuvia kaikennäköisiä -kuvien toinen postaus.
Se koostuu luonnon pienistä yksityiskohdista. Kuvat ovat kaupunkimaisen puiston alueelta, jossa on osin puolittain hoidettuja metsikköjä sekä hoidettua puistoaluetta.
Miksi nämä kuvat? Vaikka ihminen rakentaa ja yrittää hoitaa rakentamaansa mielensä mukaan, niin luonto jättää siitä huolimatta merkkinsä ympäristöön.
Oli ympäristö ihmisen tai luonnon itsensä muokkaamaa, esille nousee luonnon kiertokulku. Oheisissa kuvissa näkyy ihmisen käden jälki, mutta myös luonnon oma toiminta.

Näinä päivinä elämme vuoden pimeintä aikaa. Talvipäivänseisaus on parin päivän päästä, 22. joulukuuta, jolloin päivä on lyhyimmillään. Pohjoisessa aurinko ei ole enää noussut päiviin
ja eteläisessä Suomessa se näkyy vain reilut viisi tuntia.
On kaamosaika, luonto on vaipunut talvilepoon, odottamaan tulevia auringonsäteitä keväälle, valonsäteitä, jolloin alkaa uusi kasvukausi.

Vaikka on pimeää ja harmaata,
tai mustavalkoista, riippuen siitä missä kohdin Suomea olemme,
löytyy luonnosta silti jopa väripilkkuja, kuten kuvista näkyy.





Toisaalta, talviaikaan näkee monia sellaisia asioita, jotka kesäaikaan on piilossa, vaikkapa sitten tuo linnunpesä kannonnokassa.
Kesäkoti odottamassa asukkaita.

Allaolevan "kortin" myötä haluan toivottaa tämän blogin lukijoille;

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015!

Kuvattu joulukuussa 2014, Vantaan Korsossa, Ankkapuistossa.

Tyhjät seinät

Avaan oven,
astun yli kynnyksen.

Sisällä on hiljaista,
– pimeää.

Sytytän valot,
mitä näen?

Tyhjyyttä,
pelkät seinät ympärilläin.

Käännyn,
sammutan valot,
jatkuu hiljaisuus,
laskeutuu pimeys.

Astun yli kynnyksen.
Oven takanani,
– painan kiinni.

Ja katoan,

– pimeyteen.

Kuvattu Vantaalla joulukuussa 2014.

Satu Rakkauden

Pohjakuva kuvattu tänään Vantaalla.

Talven. ..

kuvia, . .., kuvia kaikennäköisiä 1.

Tämä on tämän talven ensimmäinen postaus Talven kuvia kaikennäköisiä.
Syksyn kuvia jäikin vähänlaiseksi ja ainoastaan yksi Syksyn kuvia kaikennäköisiä tuli aikaiseksi.
Niin tai näin, nyt tuli lunta maahan myös Etelä-Suomessa, vaikkakin sulaminen alkoi samantein.
Lämpötila on lievästi plusasteinen.
Ohessa muutama kuva tämän aamuiselta kävelyretkeltä Ankkalammelle.

Ilma on pikemminkin syksyinen, kuin talvinen, vaikka talvi onkin.

Päivän pituus on Vantaalla tänään 5 tuntia 53 minuuttia.

Talven kuvia Ankkalammelta myös KuvaKerronnassa, Talvi.

Muistutuksena Valokuvanäyttelyt -sivuston kuvagalleriassa oleva Perinnemaiseman kukkia! -näyttely päättyy tämän kuun lopussa. Näyttelyn etusivulle pääset tästä; Perinnemaiseman kukkia!

Kuvattu tänään Ankkalammella, Vantaan Korsossa.

Odotus

Tuli juna,

jos toinenkin,

vaan odotus oli turhaa.

Vaihtui ilta yöksi,

jo aamuksikin.

On laituri aseman,

– tyhjillään.

Ei näy matkalaista,

ei kulkijaa,

ei rakastettua.

Saapunut hän ei,

– milloinkaan.

Kuvattu marraskuussa 2014, Vantaan Korsossa.

 

Vuorten päivä

Kuvattu Kaunispäältä, syyskuussa 2014, Inarin Saariselällä.

Tänään on vietetty kansainvälistä vuoristojen päivää (International Mountain Day), jolla halutaan tuoda esille vuorten ja vuoristojen merkitystä luontoon, ympäristöön ja ihmisten elämään.

Suomessa ei varsinaisesti ole vuoristoja, mutta täällä on tuntureita, josta tämän artikkelin kuvat kertovat. Tuntureiden vaikutus luontoon ja elämään on moninainen.
Siksi Suomessa voisi viettää myös vuoristojen päivää ja se voisi olla Tunturien päivä.

Kuvattu Kiilopäältä, syyskuussa 2014, Sodankylässä.

Katso lisää kansainvälisestä vuoristojen päivästä viime vuoden joulukuun KuvaKulmia blogista, Vuoristo. Samassa blogissa on myös ehdotus Tunturien päivästä.

Hyvää Tunturien päivää.

Lisätietoja päivästä:

Fao:n (Food and Agriculture Organization of the United Nations) sivustolta, International Mountain Day.
Sivusto on englanninkielinen. 
Sivustolla on We love mountains -banneri, joka avaa You Tubessa videon (Celebrating Mountains on 11 December), joka kertoo mm elämästä vuoristoisilla alueilla.

United Nations, International Mountain Day, 11 December. Sivusto on englanninkielinen.

Kuutamo

Kuu taivaalla loistaa,

ylle maan,

valoaan toistaa.

Yö jo laskeutuu,

on aika kuutamon.

Kello jo lyö,

on taikayö.

Levoton on mieli,

rauhaton on sielu.

Tunteitaan,

kahlita ei voi,

on aika,

– Rakkauden.

Kuvattu Itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta 2014, Vantaan Korsossa.

Kuutamosta lisäkuvia KuvaKerronnassa; Kuutamo.

Itsenäisyyspäivä

Tänään, sateisena, harmaana päivänä vietämme juhlapäivää, 

Suomen itsenäisyyden 97 -vuotispäivää.

Tänään, lauantaina, 6. joulukuuta, on Suomen kansallispäivä, itsenäisyyspäivä. 

Itsenäisyyspäivä on kansallinen juhlapäivä ja virallinen liputuspäivä.

Liputus alkaa itsenäisyyspäivänä kello 08.00 ja päättyy kello 20.00.

Päivää vietetään monin eri juhlallisuuksin, alkaen aamuisesta lipunnostosta.

Kirkoissa on itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksia ja sankarihaudoille lasketaan seppeleitä.

Päivään kuuluvat myös kulkueet ja monet musiikkiesitykset.

Puolustusvoimat on perinteisesti järjestänyt vuosittaisen valtakunnallisen paraatin. Paraati järjestetään tänä vuonna Hämeenlinnassa, joka on perinteikäs varuskuntakaupunki.
Varuskunnaksi Hämeenlinnaa voi luonnehtia jo 1200 -luvulta lähtien, jolloin sinne päätettiin perustaa linna.
Kaupunkioikeudet Hämeenlinna sai vuonna 1639.
Perinteisiin kuuluvat myös ylennykset puolustusvoimissa ja reservissä sekä kunniamerkkien jako.

Päivän kohokohta on Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto, joka perinteisesti on tapahtunut Presidentinlinnassa.
Tänään, Linnan juhlat palaa perinteiselle paikalle, Presidentinlinnaan, mittavan korjaustyön jälkeen.
Tämän vuoden itsenäisyyspäivän vastaanottoa juhlitaan peruskorjatussa Presidentinlinnassa.
Kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen aikana Presidentinlinna on kunnostettu rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen. Lue lisää korjaustyöstä alla olevan linkin kautta.

Televisiossa ja verkossa on runsaasti itsenäisyyteen ja itsenäisyysjuhlatilaisuuksiin liittyvää ohjelmaa.
Juhlavastaanoton televisiolähetys on nykyisin yksi katsotuimpia televisio-ohjelmia ja se on muodostunut jo perinteeksi.
Perinteisiin alkaa kuulua myös Ylen eri televisiokanavillaan lähettämä Tuntematon Sotilas, jota on esitetty televisiossa usean vuoden aikana, itsenäisyyspäivänä.

Päivän aikana on monia erilaisia tapahtumia kautta maan.

Vaikka monet osallistuvat päivän juhlallisuuksiin, useat ihmiset viettävät itsenäisyyspäivää kotona, yksin, perhepiirissä tai läheistensä kanssa.
Monelle heistä on muodostunut perinteeksi käydä läheistensä haudoilla,
muistella läheisiään, sodissamme kaatuneita ja muita edesmenneitä.
Perinteeseen kuuluu myös kynttilöiden sytytys, jotka itsenäisyyspäivänä ovat sinivalkoisia. Näitä kynttilöitä on usein kaksinkappalein.

Kynttilöiden poltto itsenäisyyspäivänä päättyy lipun laskun aikaan, kello 20.00.

Hyvää Itsenäisyyspäivää 2014!

Lähde- ja lisätietoja: luettu 06.12.2014.

 Suomen tasavallan presidentti: Presidentinlinnan peruskorjaus.

Yliopiston Almanakkatoimisto: Liputus- ja juhlapäivät.
Puolustusvoimat: Valtakunnallinen paraati.
Hämeenlinna: Historia.

Kuvat: kuvattu tänään Korsossa, Vantaalla.

Aseman laiturilla

Matkustajat monet,
junaan astuvat.
Matkustajat monet,
junasta astuvat.
Matkustajat monet,
aseman laiturilla.

Kasvoja lukuisia,
– tuntemattomia.

Mut' joukosta kasvojen,
ei löydy kasvoa tuttua,
– niin odotettua,

– rakastettua.

Kuvattu Helsingin rautatieasemalla marraskuussa 2014.

Joulutähti

Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) eli tähtilatva on tyräkkikasvien heimoon kuuluva koristekasvi ja se on kotoisin Meksikosta ja Väli-Amerikasta.
Kasvi ei ole sinänsä myrkyllinen, mutta saattaa aiheuttaa ärsytysoireita muun muassa iholla.
Tämä suomalaisten suosima joulun kukka, on suosituin joulukukka kotitalouksissa.
Kukka on suosittu myös muualla Euroopassa ja sitä viljellään joka vuosi yli 100 miljoonaa yksilöä.
Kukan kehittivät norjalaiset 1960 -luvulla matalaksi, joulunpunaiseksi koristekasviksi.
Alkuperäinen kasvi kasvaa luonnossa noin nelimetriseksi pensaaksi.

Joulutähti on niin sanottu lyhyenpäivänkasvi ja siitä erikoinen, että se kukkii meidän kaamosaikana.
Kasvi tarvitsee kukkiakseen muutaman viikon ajan, jolloin päivänvaloa on enintään 10 tuntia päivässä.

Lähde- ja lisätietoja: luettu 04.12.2014.

Wikipedia, Vapaa Tietosanakirja: Joulutähti.

Kotimaiset kasvikset ry., koristekasvit: Joulutähti.

Kuvattu joulukuussa 2014, Vantaalla.