Purista

Purista, purista mua hiljaa,
hiljaa sylissäsi sun.
Jotta ikävän ja kaipuun
unohtaa voin.

Kosketa, kosketa mua hellästi,
hellästi sylissäsi sun.
Jotta kyyneleet kuivata voin.

Hyväile, hyväile vaan,
hyväile sylissäsi sun.
Jotta läheisyytesi, lämpösi,
tuntea voin.

Purista, purista mua,
– hiljaa,
sylissäsi sun,
ei sanoja tarvita,
rakkaudessa,
– sun ja mun.

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.

Rakkaalleni!

Kuvattu maaliskuussa 2015, Vantaalla.

Yötön yö

Taas elämme sitä aikaa, kun alkaa yötön yö. Utsjoella aurinko nousi 16. toukokuuta kello 1.49 ja
se laskee siellä seuraavan kerran 28. heinäkuuta, kello 0.50.
Yöttömän yön raja kulkee tänään noin suurin piirtein Sodankylän ja Vuotson välisellä alueella,
jossa aurinko vielä nousee ja laskee. Rovaniemellä yön pituus on vielä vähän alle neljä tuntia.
Vantaalla ja Helsingissä yötä kestää vielä noin kuusi tuntia.
Tosin, Vantaan ja Helsingin ero on muutama minuutti yön pituudessa.

Kuva ja runo on julkaistu aiemmin tässä blogissa. Julkaisu tapahtui viime vuoden Juhannuksena.

Katso viime vuoden Juhannuksen aikaan kirjoitettu blogi, tästä.

Kansallispuisto

 

Monimuotoista luontopäivää, kansallispuistopäivää!

Tänään vietämme Euroopan kansallispuistojen päivää. Tämä juhlapäivä, luontopäivä, on erinomainen ulkoilupäivä ja nimenomaa juuri monissa Euroopan kansallispuistoissa.

Tämä vuosittain 24. toukokuuta vietettävä Euroopan kansallispuistojen puistopäivä on saanut alkunsa Europarc-järjestön aloitteesta.
Europarc Federation on Euroopan suojelualueita edustava järjestö.
Se yhdistää 36 maan kansallispuistot, alueelliset puistot, luonnonpuistot ja biosfäärialueet, tavoitteena suojella Euroopan lajien, luontotyyppien ja maisemien ainutlaatuinen kirjo.

Meillä Suomessa on kaikkiaan 39 kansallispuistoa, jotka sijaitsevat ympäri Suomea.
Kansallispuistot ovat tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, luonnonsuojelussa, opetus- ja tutkimustoiminnassa sekä ihmisten vapaa-ajan virkistykseen.



Tämän vuoden teemana on:

 

"Luonto on meidän asiamme"

Valokuvia Suomen kansallispuistoista nähtävissä kuvagalleriassani, täällä.
Kuvia galleriassa tämän blogin kirjoituksen aikaan on 11 eri kansallispuistosta.

Katso myös blogi maaliskuulta 2014, Kansallispuisto.



Lähde- ja lisätietoja:

Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Kansallispuisto. Luettelo Suomen kansallispuistoista.
Metsähallitus, verkkosivusto luontoon.fi, kansallipuistot. 
Europarc,  verkkopalvelu. Sivusto on englanninkielinen, mutta kielivalinnasta on valittavissa myös suomenkieli. 
Tosin käännös ei ole kovin hyvä.

Luonnon. ..

. .. monimuotoisuus.

 

 

Luonnon monimuotoisuus, välttämätön osa maapallon elämää, jota ilman emme tule toimeen. Monimuotoisuus, joka vaihtelee ja muuttuu sen mukaan, missä itsekukin elämme maapallolla,
on muodostunut miljardien vuosien kuluessa.
Tänään on kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä, juhlapäivä, luontopäivä, jonka teemana tänä vuonna on vapaasti käännettynä luonnon kestävän kehityksen monimuotoisuus.

Kiinnitän erityistä huomiota asian tärkeyteen, koska monimuotoisuuden vaaliminen on meidän kaikkien etu. Luonnon monimuotoisuus on huomioitu myös lainsäädännöllisesti, sillä Suomen perustuslain mukaan meillä on osaltamme velvollisuus huolehtia ympäristöstämme.
Lain perusteella vastuu luonnosta, sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä sekä kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Lisäksi julkisen vallan tulee pyrkiä turvaamaan ihmisille oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuuteen vaikuttaa elinympäristönsä päätöksentekoon.

Biologinen monimuotoisuus - olemme osa sitä.

Meillä on vain yksi maapallo. Lue asiasta lisää, täältä.

Voit katsoa EU:n olemme osa sitä -kampanjaan liittyvän, vajaat puolitoista minuuttia kestävän videon, olemme osa sitä, täältä. YouTube -video on englanniksi/suomeksi.

Mitä sinä sitten voit tehdä luonnon monimuotoisuuden hyväksi? Voit lukea vaikkapa aluksi alla olevan linkin kautta monimuotoisuudesta ja sen hyväksi tekemisestä. Avautuu PDF-tiedostona.

52 tekoa biologisen monimuotoisuuden hyväksi.

Katso myös viime vuoden blogia monimuotoisuudesta, täältä.


Kuva: (Logo) UNEP, Convention on Biological Diversity (SCBD).

Lähde- ja lisätiedot: luettu 22.5.2015.

Finlex, ajantasainen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki 11.6.1999/731.

Yhdistyneet kansakunnat:
YK: Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä. Sivusto on englanninkielinen.
Unesco: Kansainväliset juhlapäivät. Sivusto on englanninkielinen.
Vuoden 2015 monimuotoisuuden teemapäivä. Sivusto on englanninkielinen.

Kukka ja . ..

 

. .. Kukan päivä.

 

Rentukka (Caltha palustris)

Tänään viettävät nimipäiväänsä Kukka, Floora ja Flora (ruotsalainen nimipäiväluettelo) nimiset henkilöt. Heille onnittelut nimipäivän johdosta.
Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomessa on ja on ollut Kukka -nimisiä henkilöitä alle 716, joista miehiä alle 5,  Floora -nimisiä henkilöitä alle 69, joista miehelle annettuina alle 25,  Flora -nimisiä henkilöitä 185.

Kaikkinensa, tämä päivä on jo nimensä puolesta erinomainen luontopäivä. Päivän nimi viittaa monenlaiseen luontoon liittyvään, kukkiin, kasveihin, kevääseen.
Toki, sää saattaa olla moninainen, mutta kevät etenee kesää kohden ja luonto on ehkä parhaimmillaan juuri nyt. Varhaisen kevään kukkijat ja muut keväiset kukkakasvit alkavat heräämään eloon ja parhaimpaan loistoonsa.
Nyt on hyvä aika tarkkailla ympäristön kehitystä, sen muuttumista, uuden kasvun alkua.


Mutta palataan vielä näihin nimiin. Floora, Flora, latinaksi flos, kukka, floreo, kukkia, oli muinaisten roomalaisten jumalatar, jonka kunniaksi rakennettiin Roomaan temppeli ja vietettiin keväisin floriajuhlia. Katolisessa kirkossa Flora on neljän pyhimyksen nimi.
Suomessa Flora nimi tuli käyttöön 1840 ja Floora 1890. Käännöksenä Florasta, Kukka nimi otettiin käyttöön vuodesta 1929. Nimipäivänä ne ovat aina olleet 13.5.

Luhtalemmikki (Myosotis scorpioides)

Valkovuokko

Historiallisesti Kukanpäivä eli Flooran päivä, 13. toukokuuta, on ollut Suomessa perinteinen ylioppilaiden juhlapäivä. Tosin se on suosiossa menettänyt sijaansa Vapulle. 
Floran päivänä, opiskelijat ovat Helsingissä kokoontuneet 1800-luvun alkupuolella Kumtähden kentälle, nykyiseen Kumpulaan, viettämään keväistä juhlaa. Sittemmin tämä juhla on hiipunut ja sitä on vietetty vaihtelevasti. Merkittäviä kohokohtia ovat ehkä päivän vietoissa eri vuosien aikana olleet  kokoontuminen vuonna 1848, jolloin tapahtumassa esitettiin J. L. Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme-laulu ensimmäisen kerran. Sen merkitys kansallisen heräämisen kannalta oli suuri, joka johti lopulta Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917.
Toinen merkittäväksi luonnehdittava juhla oli vuonna 1948, jolloin vietettiin Maamme -laulun 100 -vuotisjuhlaa, jolloin paljastettiin Maamme -laulun muistomerkki Kumtähden kentällä, Toukolassa.
Mittavana kevätjuhlana voidaan pitää myös vuoden 1998 juhlia, jolloin oli Maamme -laulun 150 -vuotisjuhla, jolloin tätä kansallista pääjuhlaa vietettiin 13.5 Kumtähden kentällä.

Kukkarikasta Kukanpäivää!

Lähde- ja lisätietoja: Luettu 13.5.2015.

Wikipedia, Vapaa tietosanakirja, Kukka. Floora. Flora. Kukka, nimi.

Helsingin kaupungin taidemuseo, www.taidemuseo.fi, Julkiset veistokset, Maamme -laulun muistomerkki. 

Väestörekisterikeskus, verkkopalvelu/nimipalvelu, Etunimihaku. Kyseessä olevien etunimien tilastot.

Helsingin yliopisto, Almanakkatoimisto, Nimipäivähaku. 

Helsingin yliopisto, Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta , Maamme -laulu 150.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta, Floran eli Kukan päivä 13.5.

Suuri etunimikirja, Pentti Lempiäinen, WSOY, ISBN 951-0-29400-4, kolmas tarkistettu painos, 2004, sivut 90-91 ja 132.

Kuvattu toukokuussa 2013, Vantaan Korsossa.

Äitienpäivä

Tänään vietetään Äitienpäivää Suomessa. Äitienpäivä on useissa eri maissa vietettävä juhlapäivä, jonka ajankohta vaihtelee. Suomessa päivän vietto on vakiintunut toukokuun toiseksi sunnuntaiksi, vuodesta 1927 alkaen. Ensimmäisen kerran Äitienpäivää vietettiin Suomessa vuonna 1918 ja vuodesta 1947 siitä tuli virallinen liputuspäivä.
Tämän juhlapäivän vietto on saanut alkunsa Yhdysvalloista, jossa sitä vietettiin jo vuonna 1906. Vuodesta 1914 siitä tuli Yhdysvalloissa kansallinen juhlapäivä.
 
Äitienpäivän perinteisiin meillä on liittynyt, ei pelkästään liputus, vaan myös tasavallan presidentin myöntämät äitienpäivänkunniamerkit ansioituneille äideille. Lisäksi maassa vietetään useita äitienpäiväjuhlia eri paikkakunnilla.

Perinteisiin liittyvät myös erityisesti perhepiirissä tapahtuvat juhlallisuudet, sillä Äitienpäivä on nimenomaa perhejuhla.
Äitienpäivänä on monissa perheissä ollut tapana, että äiti saa aamiaisen vuoteeseen ja samalla perheen pienimmät antavat koulussa tai kotona tehtyjä äitienpäiväkortteja, äitienpäivärunoja tai muita piirustuksia.

Usein äidit viedään nykyään myös juhlalounaalle ravintolaan.
Perinteisiin on kuulunut myös valkovuokkojen poiminta äideille.

Yllä olevan kuvan myötä, joka esittää juuri valkovuokkoja (Anemone nemorosa),
näitä kevään ensimmäisiä kukkijoita luonnossa,  keväistä ja aurinkoista Äitienpäivää sekä

Onnittelut Äideille.

Lue Äitienpäivästä lisää lähde- ja lisätietojen kautta.


Lähde- ja lisätietoja: Luettu 10.5.2015.
Wikipedia, Vapaa tietosankirja, Äitienpäivä.
YLE Oppiminen, Juhlapäivät, Äitienpäivä.

Kuvattu Vantaan Korsossa toukokuussa 2015.

R-R

Kuvattu huhtikuussa 2015, Vantaalla.

Perinnemaisemassa

Raja-Joosepin kenttä Luttojoelta kuvattuna.

Savusauna, taustalla Luttojoki.

Kevät on alkanut ja sen myötä perinnemaisemien hoitotyöt. Kuvissa esiintyy kaksi erilaista perinnemaisemaa, toinen vielä lumen peitossa, toisessa on jo alkanut keväinen kasvu orastavana vihertymisenä ja kukkien esiintulolla.

Kaksi yläkuvaa edustavat pohjoista perinnemaisemaa, kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennettua pihapiiriä, jonka rakentaminen alkoi 1900 -luvun alkupuolella. Tämä Raja-Joosepin asuinkenttä on osa Urho Kekkosen kansallispuistoa, puiston pohjoisosassa, Luttojoen rannassa, Venäjän rajan tuntumassa.
Asuinkentän pihapiiri on säilynyt lähes muuttumattomana aikain saatossa. Toki sen rakennuksia on peruskorjattu ja pihapiiriä on pidetty avoimena. Toimenpiteitä on valvonut ja valvoo Museovirasto.
Varsinainen hoitotyö tehdään Metsähallituksen toimesta.
Pihapiirissä on myös sodanaikainen taisteluhauta, vuosilta 1939-45.

Raja-Joosepin kenttää hoidetaan niittämällä, jonka tavoitteena on tyypillisen ja uhanalaisen niittylajiston säilyttäminen.
Lisäksi tavoitteena on pitää asuinkenttä avoimena ja estää sen umpeenkasvu.

Kentältä on löydetty muun muassa neljä eri noidanlukkolajia; ketonoidanlukko, ahonoidanlukko, pohjannoidanlukko sekä suikeanoidanlukko. Osa näistä lajeista on harvinaisia.

Raja-Joosepin kenttä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö ja valtioneuvoston päätöksellä suojeltu.

Laidunniitty. Avoimuuden lisäämiseksi, kuusia karsittu.

Laidunniitty, jossa puuston määrää vähennetään lähivuosina.

Huomaa yläkuvan puiden kaulaus, jolla pyritään estämään vesominen.

Kuvan taustaosassa, keskellä, puustoa karsittu ja harvennettu edellisinä vuosina, 

apolloperhosen lentoreitin mahdollistamiseksi toiselle niittylaikulle. 

Kolme alakuvaa edustavat eteläisempää perinnemaisemaa laidunniittyineen.
Kuvat ovat Porvoosta, Stensbölen suojelualueelta, vanhojen laidunmaiden hoitotyöstä.
Kyseistä hoitotyötä on tehty Metsähallituksen johdolla muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton, Uudenmaan piirin Perinnemaisemaryhmän toimesta useampana vuonna.
Hoidettava alue on ryhmän kumminiitty.

Tämän hoitotyön tarkoitus on mahdollistaa pikkuapolloperhosen elinpiirin säilyminen ja sen mahdollinen laajentuminen.

Pikkuapollo elää luontaisesti enää lähinnä Ahvenanmaalla ja lounaisen Suomen saaristo- ja rannikkoalueilla. Pikkuapollo on kärsinyt juuri laidunalueiden vähenemisestä ja esimerkiksi täältä kumminiityltä laji katosi noin 50 vuotta sitten. Uudelleenistutuksen avulla laji on saanut uuden mahdollisuuden ja hoitotyöllä pyritään turvaamaan kannan säilyminen alueella.

Stensbölen luonnonsuojelualue on kansainvälisesti arvokas kosteikko- ja linnustonsuojelualue.
Rantaluonnon lisäksi Stensbölessä on suojeltu perinnemaisemia, vanhoja metsiä ja Stormossenin keidassuo.

Avointa niittyä.

Lue myös Perinnemaisemassa -blogi vuodelta 2013, Perinnemaisemassa.
Kevään kukkia Stensbölessä, kumminiityn alueella KuvaPekan KuvaKerronnassa. Kuvissa esiintyvät pystykiurunkannus, sini- ja valkovuokko. Kuvakerrontaan tästä, Kevään kukkia.

Lähde- ja lisätiedot:

Porvoo: Stensbölen luonnosuojelualueet. Luettu 1.5.2015.
Metsähallitus: luontoon.fi, Raja-Joosepin kenttä. Luettu 1.5.2015.

Kuvattu huhtikuussa 2015, talviset kuvat Urho Kekkosen kansallispuistossa, Raja-Joosepissa, Inarissa, niittykuvat Stensbölessä, Porvoossa.