lauantai 30. marraskuuta 2013

Syksyn. ..


kuvia. .., kuvia kaikennäköisiä 5.


Valo vähenee, syksyn viimeisiä auringonsäteitä jään pinnalla.


Muurahaiset ovat asettuneet talvilepoon,
hyörinä keon pinnalla on päättynyt.
Tämä on syksyn kuvia kaikennäköisiä, osa viisi. Se on myös viimeinen tänä syksynä.
Siirrymme kuviin talvesta, sen mukaan, kuin niitä tulee valokuvattua.
Käytännössä talvi alkaa kalenterin mukaan Suomessa joulukuun alusta, vaikka termisen talven alkuun näyttäisi olevan vielä matkaa koko Suomen osalta. Tosin, termisen talven alkuun ei liene montaa päivää aikaa myös eteläisessä osassa maata.

Toisaalta tähtitieteen mukainen syksy jatkuu aina tuonne 21. joulukuuta asti tänä vuonna, joka on talvipäivänseisaus, eli vuoden lyhyin päivä.
Mutta, tämä blogi siirtyy huomisesta alkaen talveen, olivat tähtien asennot mitkä tahansa.

Luonto muuttaa jälleen muotoaan, vedet jäätyvät, valo vähenee, elämä hidastuu, osin ikäänkuin pysähtyy. Lumi peittää suurimman osan maata. Aivan eteläisin osa on vielä vailla lumipeitettä.

Joulu lähestyy, joulun valot syttyvät, kertoen osaltaan omaa tarinaansa.












Kuvattu Korsossa, Vantaalla.
Kaksi ylempää kuvaa 
eilen, 29. päivänä
ja kaksi alempaa  kuvaa
tänään, 30. päivänä.



perjantai 29. marraskuuta 2013

Sanoja. ..




. .., sanoja,
– vain sanoja.
Uusia, vanhoja,
vieraita, tuttuja,
täynnään on maailma.

Sanoja rakkauden,
sanoja kaipuun,
sanoja ikävän,
täynnään on maailma.

Sanoja ilon,
sanoja surun,
sanoja pelon,
täynnään on maailma.

Vaan sanoja ilman,
– ken voisi olla,
kenelle kertoisi,
ken niitä kuuntelisi,
sanoja ihmisen
– ihmiselle?



Kuvattu 29.11.2013 Vantaalla.
Kuvien tekstitys on tehty Wordle -sovelluksella tämän blogin kahdesta eri runosta, jonka jälkeen niistä on tehty jpg-kuva.


tiistai 26. marraskuuta 2013

Jäätyneet. ..





. .., ovat kyyneleet.
Kyyneleet,
nuo surun ja ilon,
kuoleman ja syntymän.

Särkynyt on sydän,
tuo murheen ja ikävän.

Vaan eheytyä se voi,
kautta syntymän ja
rauhan,
– ikuisen.

Mutt' aikanaan,
kuivuvat,
nuo jäätyneet,
– kyyneleet.


Kuvattu Vantaalla 25.11.2013.


sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Syksyn. ..


kuvia. .., kuvia kaikennäköisiä 4.























Syksyn kuvia, kuvia kaikennäköisiä on edennyt jo osaan numero 4.
Eteläisessä Suomessa syksy jatkuu, vaikka yli puoli Suomea on jo talven kourissa. 
Lumipeite on peittänyt pohjoisen maan, talvi on alkanut. 
Pohjoisessa alkaa myös lähipäivinä kaamosaika.
Tänään oli Utsjoella päivän pituus 1 tunti 24 minuuttia, kun se Vantaalla oli 6 tuntia 48  minuuttia.

Syksy tuo esille monia pieniä yksityiskohtia luonnossa, joiden havaitseminen on kesäisin vaikeampaa ja vaatii enemmän tarkkaavaisuutta. Toki, kesällä löytyy yksityiskohtia huomattavasti enemmän, mutta lähestyminen kuvausmielessä ei ole niin helppoa, eikä ole myöskään aina suotavaa.  Toisaalta, syksyllä nämä yksityiskohdat ovat erilaisia, mitä kesäaikaan, esille tulee jopa uusia kohteita.
Esimerkiksi linnunpesän kuvaaminen voi olla vaikeata, kun pesä sijaitsee pensaikossa ja pensaiden lehdet estävät näkemisen. Kesäaika on myös pesintäaikaa, joten kotirauha tulee antaa myös linnuille.
Ohessa oleva kuva linnun pesästä on aivan polun vieressä, jota kesäaikaan on vaikeata havaita, pensaiden lehtien joukosta. Ainoastaan äänimaailma on mahdollista kuulla, sikäli kuin ei ole häiriötekijöitä, esimerkiksi ihmisen liikettä lähistöllä.
Nyt tämä pesä oli avoin, vailla asukkaita, joten pesän pääsi kuvaamaan polulta lähes suoraan.
Muuten kuvat kertokoot puolestaan oman tarinansa.

Niiden ohella, hyvää loppusyksyä ja alkanutta talvea, missä itsekukin olette.





Kuvattu julkaisupäivän viikonloppuna, Vantaan Korsossa, Korson keskuspuistossa.
Kuvat on kuvattu tavallisella zoom-objektiivilla.

Säätiedot 24.11.2013: Ilmatieteenlaitos, paikallissää.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Syksyn. ..


kuvia. .., kuvia kaikennäköisiä 3.

Syksyn aikana luonnon maisema muuttuu oleellisesti, sen valmistautuessa talvea varten. Ehkä näkyvin muutos on kaupunkimaisessa maisemassa puiden muutos, kun lehtipuut varistavat lehtensä.
Alkusyksy antaa kaikessa väriloistossaan maalauksellisia näkymiä, ennen lehtien putoamista.
Sen jälkeen maisema muuttuu vähävärisemmäksi, voisiko sanoa yksinkertaisemman näköiseksi.
Puut ja pensaat paljastavat oksansa, kukat katoavat. Esille nousee monenlaista muuta, joita voi helpommin juuri syksyllä havaita, eri sienilajeja, erityisesti kääpiä, sammalia, puissa esiintyviä jäkäliä ja ns tulevia talventörröttäjiä, kuivuneita kasveja.


Talvi tulee, mutta eräässä lehtipuussa saattaa olla vielä lehti. Kuvassa vasemmalla oleva lehtipuu on tammi, Talvitammi (Quercus petraea), puu, joka ei varsinaisesti kasva luontaisesti Suomen luonnossa. 

Talvitammea esiintyy silti  luontaisesti jo Ruotsissa.

Suomessa Talvitammi esiintyy viljeltynä puuna ja sitä käytetään mm. koristepuuna puistoissa ja muualla, jossa halutaan erikoisempaa näkymää esimerkiksi talviseen maisemaan, koska se säilyttää lehtensä aina seuraavaan kevääseen asti.


Suomen luonnossa luontaisesti esiintyvä tammilaji on Metsätammi (Quercus robur), joka kasvaa pääasiassa eteläisen rannikkoseudun ja saariston alueilla. Tammi rantautui Suomeen noin 7.000 vuotta sitten.
Tunnetuin tammisto on Turun Ruissalossa. Muita merkittäviä tammiesiintymiä sijaitsee mm. Paraisilla ja Tenholassa.
Vantaalla on ollut aikoinaan huomattavia tammiesiintymiä, joista ehkä yksi merkitävimmistä sijaitsee nykyäänkin Tammistossa, Tammiston luonnosuojelualueella.





Tammen sukuun kuuluu yli 300 lajia ja se voi elää yli 1.000 -vuotiseksi. 
Tammi on ollut vanhastaan hyvin arvostettu puulaji. 
Sitä pidetään lujuuden ja sitkeyden vertauskuvana. 
Tammea kuvataan myös vallan, voiman ja mahdin puuna, jopa puiden kuninkaana. 
Tammi on kulttuuriarvoiltaan merkittävä puu.



Lähde- ja lisätiedot; 19.11.2013

Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos, Virtuaaliarboretum/Puulajit/ Quercus robur - Tammi


Kuvat kuvattu marraskuun puolivälissä, 2013 Vantaan Korsossa. 

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Syksyn. ..


kuvia. .., kuvia kaikennäköisiä 2.




Tänään, marraskuun toisena sunnuntaina on Isänpäivä, joka on vakiintunut liputuspäivä.
Tämä juhlapäivä on lähtöisin Yhdysvalloista, jota vietetään nykyään useissa maissa, eri ajankohtina, pohjoismaissa sekä Virossa marraskuun toisena sunnuntaina.

Kalenteriin pysyvästi merkittynä se on ollut vuodesta 1987, samalla siitä tuli niin sanottu vakiintunut liputuspäivä, jolloin suositellaan liputtamista.

Päivä on ollut sateinen ja tuulinen kautta maan, pohjoisessa lumi- ja räntä- osin jopa vesisateinen. Eteläisessä Suomessa vesisateinen.







Isänpäivän ulkoilu tuotti tällä kertaa tämännäköisiä kuvia. Kaikki kuvat on otettu tänään, noin puolen päivän aikaan, Vantaan Korsossa.

Vielä löytyy luonnosta kukkivia kasveja. Tämä pelto-orvokki (Viola arvensis) (kuva vasemmalla) sinnittelee pariin muun yksilön kanssa kallion reunalla Isänpäivänä, vaikka lämpötila on alle viiden asteen.
Muuten kukkivat kasvit ovat jo vähissä ja kasvukausi on päättynyt suuremmalta osin Suomea.






Lähdeaineisto: 10.11.2013

Isänpäivä; Wikipedia, Isänpäivä
Säätiedot; Ilmatieteenlaitos

tiistai 5. marraskuuta 2013

Pimeä. ..




. ..aika.

Mitä yllä oleva valokuva mahdollisesti edustaa? 
Onko pimeä keskiaika tulossa yhteiskunnan hiipumisena, oppineisuuden laantumisena,
kulttuurien rappeutumisena? 
Vai uusi renesanssin nousu kirjallisuudessa, kuva- ja rakennustaiteessa
sekä yhteiskunnallisessa toiminnoissa?
Vai edustaako yllä oleva kuva digitaalisen maailman uutta kuvaa, pimeää aikakautta?

Ei toki, on käsillä vain pimein vuodenaika. Päivän pituus on jo alle kuusi tuntia, Utsjoella.
Valokuvauksesta ei tule mitään, jos uskominen yllä olevaan kuvaan. Tulee mustia ruutuja.
Tai no, olisiko tämä nyt yksi niitä epäonnistuneita luontokuvia?
Mitä lie, haastetta kuvaukseen tuo kuitenkin valon väheneminen tähän vuodenaikaan.


Kuvattu lokakuussa 2013, Sastamalassa.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Elämän. ..


. ..kiemuroita,


kiemuroita moneksi. Mikä suunta on milloinkin, siis elämällä. Kasvetaan, kunnes kuihdutaan. Välillä mutkia matkassa, kiemuroita elämässä, enempi ja vähempi. Suunta kuitenkin kohti vanhuutta, aina.

Ohessa kuva eräästä koivusta matkani varrella, johon kiinnitin huomioni, tällä kertaa tarkemmin. Monasti olen puun ohittanut, useasti sitä kuvannut, vaan ensikertaa kiinnitin huomioni oksien ja rungon muotoon.
Liekö syynä ollut keväällä lehtien puhkeaminen, kesällä lehtien runsaus, syksyllä pimeys ja talvella lumisuus, että en tuota kohtaa puusta ole erityisemmin huomioinut.
Vai, ovatko ajatukseni olleet jossain muualla ja/tai katse maassa, ohittaessani puun. Hm, mitäpä tuohon sanoisi. ..
Herää kysymys, mitä erityistä tässä puussa on, koivu, mikä koivu. Niin, koivuhan se on. Mutta kun katselee puun oksia, tulee ajatus, miksi oksat kääntyvät, niin kuin kääntyvät? Onko latvus joskus taittunut? Onko lintu istunut oksalla, joka on aikanaan ollut hento, linnun painosta kääntynyt, oksan jäädessä pysyvästi linnun aikaansaamaan asentoon?



Mene ja tiedä, ihmisen elämässä on monenmoisia kiemuroita, kiemuroita on moneksi myös luonnossa, osa luonnon omia aikaansaannoksia, osa ihmisen tekosia.

Koivu kuitenkin jatkaa eloaan, asettuen jälleen talvilepoon, herätäkseen taas uuteen kevääseen.
Vuodesta toiseen, kunnes kuihtuu pois. Ellei ihminen sitä ennen käy kaatamassa.


Kuvattu Vantaalla marraskuussa 2013.


sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Syksyn. ..


kuvia. .., kuvia kaikennäköisiä.






Sumuisen, harmaan pyhäpäivän ulkoilun tulos, kameran takaa katsottuna. Kuvattu Vantaan Korsossa julkaisupäivänä, eli tänään, noin keskipäivän aikaan.

lauantai 2. marraskuuta 2013

Pyhä




Tänään on ollut pyhäinmiestenpäivä, eli nykyään pyhäinpäivä, joksi se vaihtui vuonna 1967.
Perinteisesti pyhäinpäivä on ollut marraskuun 1. päivä, joka vuonna 1955 määrättiin sijoittumaan lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun kuudennen päivän väliselle lauantaille.
Pyhäinpäivä on sulautuma kahdesta juhlasta, kaikkien pyhien päivästä 1.11. (Festum omnium sanctorum)
ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä 2.11. (Commemoratio omnium fidelium defunctorum).




Kynttilöitä on tänään sytytetty tuhansia ja taas tuhansia ympäri maan. 
Pyhäinpäivä on, joulun ohella, parasta aikaa käydä ihailemassa hautausmailla tuikkivia kynttilämeriä.

Haudoilla käynti pyhäinpäivänä yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. 

Pyhäinpäivää vietetään useissa maissa ja sen merkitys voi olla huomattava eri maissa.
Päivän nimitys ja päivämäärä saattavat poiketa suomalaisesta käytännöstä.


Kirkoissa pyhäinpäivä on viidenneksi suosituin kirkkovuoden pyhistä, jouluaaton, ensimmäisen adventtisunnuntain, ensimmäisen joulupäivän ja kiirastorstain jälkeen.  









Lisätietoja ja lähdeaineisto: 2.11.2013, lähteiden linkit kohdistuvat käytettyihin sivustoihin.

Suomen ev. lut. kirkko, Kirkkokäsikirja, Pyhäinpäivä.
Suomen ev. lut. kirkko, Juhlapyhät, Pyhäinpäivä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,  
Suomalainen pyhäinpäivä.
Wikipedia, Vapaa tietosankirja, Pyhäinpäivä.


Kuvat otettu julkaisupäivänä Vantaalla.