Sanoja

Sanoja,
turhia, – ei,
tarpeellisia, – kyllä.

Sanoja,
ilman tunteita, – ei,
tunteilla, – kyllä.

Sanoja,

jotka maailmaa muuttavat,
mutta vain Sinulle kerrottavat.

Mitä ne ovatkaan,
on arvoitus, – salaisuus,
jonka vain minä voin Sinulle kertoa.

Mutta, jos kerron,

ne eivät ole enää arvoitus,
– ei salaisuus.

Vaan kerronpa kuitenkin.

Sanoja rakkaudesta,
sillä Sinua,
Sinua minä rakastan,
yli kaiken,

– rakastan.

Kuvattu Vantaalla tammikuussa 2013.

Tähti

Syntyi tähti taivaalle, kirkkain kaikista.

Se valoaan luo ja
lumouksen tuo,
yöhön pimeään.

Se valaisee,
vaeltajan polkuja,
kulkijan teitä.

Se suunnan antaa,
yksinäiselle,

kulkijalle,

vaeltavalle erakolle.

Sen lumous kätkee,
kaipuun suunnattoman,
ikävän,
yksinäisen ihmisen.

Se on merkkinä,
suuren,

– rakkauden.

Kuvattu joulukuussa 2014, Vantaalla.

Ikuisuus

Pohjakuva kuvattu joulukuussa 2014, Vantaalla.

Talven. ..

kuvia, . .., kuvia kaikennäköisiä 2.

Tämä on Talven kuvia kaikennäköisiä -kuvien toinen postaus.
Se koostuu luonnon pienistä yksityiskohdista. Kuvat ovat kaupunkimaisen puiston alueelta, jossa on osin puolittain hoidettuja metsikköjä sekä hoidettua puistoaluetta.
Miksi nämä kuvat? Vaikka ihminen rakentaa ja yrittää hoitaa rakentamaansa mielensä mukaan, niin luonto jättää siitä huolimatta merkkinsä ympäristöön.
Oli ympäristö ihmisen tai luonnon itsensä muokkaamaa, esille nousee luonnon kiertokulku. Oheisissa kuvissa näkyy ihmisen käden jälki, mutta myös luonnon oma toiminta.

Näinä päivinä elämme vuoden pimeintä aikaa. Talvipäivänseisaus on parin päivän päästä, 22. joulukuuta, jolloin päivä on lyhyimmillään. Pohjoisessa aurinko ei ole enää noussut päiviin
ja eteläisessä Suomessa se näkyy vain reilut viisi tuntia.
On kaamosaika, luonto on vaipunut talvilepoon, odottamaan tulevia auringonsäteitä keväälle, valonsäteitä, jolloin alkaa uusi kasvukausi.

Vaikka on pimeää ja harmaata,
tai mustavalkoista, riippuen siitä missä kohdin Suomea olemme,
löytyy luonnosta silti jopa väripilkkuja, kuten kuvista näkyy.





Toisaalta, talviaikaan näkee monia sellaisia asioita, jotka kesäaikaan on piilossa, vaikkapa sitten tuo linnunpesä kannonnokassa.
Kesäkoti odottamassa asukkaita.

Allaolevan "kortin" myötä haluan toivottaa tämän blogin lukijoille;

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015!

Kuvattu joulukuussa 2014, Vantaan Korsossa, Ankkapuistossa.

Tyhjät seinät

Avaan oven,
astun yli kynnyksen.

Sisällä on hiljaista,
– pimeää.

Sytytän valot,
mitä näen?

Tyhjyyttä,
pelkät seinät ympärilläin.

Käännyn,
sammutan valot,
jatkuu hiljaisuus,
laskeutuu pimeys.

Astun yli kynnyksen.
Oven takanani,
– painan kiinni.

Ja katoan,

– pimeyteen.

Kuvattu Vantaalla joulukuussa 2014.

Satu Rakkauden

Pohjakuva kuvattu tänään Vantaalla.

Talven. ..

kuvia, . .., kuvia kaikennäköisiä 1.

Tämä on tämän talven ensimmäinen postaus Talven kuvia kaikennäköisiä.
Syksyn kuvia jäikin vähänlaiseksi ja ainoastaan yksi Syksyn kuvia kaikennäköisiä tuli aikaiseksi.
Niin tai näin, nyt tuli lunta maahan myös Etelä-Suomessa, vaikkakin sulaminen alkoi samantein.
Lämpötila on lievästi plusasteinen.
Ohessa muutama kuva tämän aamuiselta kävelyretkeltä Ankkalammelle.

Ilma on pikemminkin syksyinen, kuin talvinen, vaikka talvi onkin.

Päivän pituus on Vantaalla tänään 5 tuntia 53 minuuttia.

Talven kuvia Ankkalammelta myös KuvaKerronnassa, Talvi.

Muistutuksena Valokuvanäyttelyt -sivuston kuvagalleriassa oleva Perinnemaiseman kukkia! -näyttely päättyy tämän kuun lopussa. Näyttelyn etusivulle pääset tästä; Perinnemaiseman kukkia!

Kuvattu tänään Ankkalammella, Vantaan Korsossa.

Odotus

Tuli juna,

jos toinenkin,

vaan odotus oli turhaa.

Vaihtui ilta yöksi,

jo aamuksikin.

On laituri aseman,

– tyhjillään.

Ei näy matkalaista,

ei kulkijaa,

ei rakastettua.

Saapunut hän ei,

– milloinkaan.

Kuvattu marraskuussa 2014, Vantaan Korsossa.

 

Vuorten päivä

Kuvattu Kaunispäältä, syyskuussa 2014, Inarin Saariselällä.

Tänään on vietetty kansainvälistä vuoristojen päivää (International Mountain Day), jolla halutaan tuoda esille vuorten ja vuoristojen merkitystä luontoon, ympäristöön ja ihmisten elämään.

Suomessa ei varsinaisesti ole vuoristoja, mutta täällä on tuntureita, josta tämän artikkelin kuvat kertovat. Tuntureiden vaikutus luontoon ja elämään on moninainen.
Siksi Suomessa voisi viettää myös vuoristojen päivää ja se voisi olla Tunturien päivä.

Kuvattu Kiilopäältä, syyskuussa 2014, Sodankylässä.

Katso lisää kansainvälisestä vuoristojen päivästä viime vuoden joulukuun KuvaKulmia blogista, Vuoristo. Samassa blogissa on myös ehdotus Tunturien päivästä.

Hyvää Tunturien päivää.

Lisätietoja päivästä:

Fao:n (Food and Agriculture Organization of the United Nations) sivustolta, International Mountain Day.
Sivusto on englanninkielinen. 
Sivustolla on We love mountains -banneri, joka avaa You Tubessa videon (Celebrating Mountains on 11 December), joka kertoo mm elämästä vuoristoisilla alueilla.

United Nations, International Mountain Day, 11 December. Sivusto on englanninkielinen.

Kuutamo

Kuu taivaalla loistaa,

ylle maan,

valoaan toistaa.

Yö jo laskeutuu,

on aika kuutamon.

Kello jo lyö,

on taikayö.

Levoton on mieli,

rauhaton on sielu.

Tunteitaan,

kahlita ei voi,

on aika,

– Rakkauden.

Kuvattu Itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta 2014, Vantaan Korsossa.

Kuutamosta lisäkuvia KuvaKerronnassa; Kuutamo.

Itsenäisyyspäivä

Tänään, sateisena, harmaana päivänä vietämme juhlapäivää, 

Suomen itsenäisyyden 97 -vuotispäivää.

Tänään, lauantaina, 6. joulukuuta, on Suomen kansallispäivä, itsenäisyyspäivä. 

Itsenäisyyspäivä on kansallinen juhlapäivä ja virallinen liputuspäivä.

Liputus alkaa itsenäisyyspäivänä kello 08.00 ja päättyy kello 20.00.

Päivää vietetään monin eri juhlallisuuksin, alkaen aamuisesta lipunnostosta.

Kirkoissa on itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksia ja sankarihaudoille lasketaan seppeleitä.

Päivään kuuluvat myös kulkueet ja monet musiikkiesitykset.

Puolustusvoimat on perinteisesti järjestänyt vuosittaisen valtakunnallisen paraatin. Paraati järjestetään tänä vuonna Hämeenlinnassa, joka on perinteikäs varuskuntakaupunki.
Varuskunnaksi Hämeenlinnaa voi luonnehtia jo 1200 -luvulta lähtien, jolloin sinne päätettiin perustaa linna.
Kaupunkioikeudet Hämeenlinna sai vuonna 1639.
Perinteisiin kuuluvat myös ylennykset puolustusvoimissa ja reservissä sekä kunniamerkkien jako.

Päivän kohokohta on Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto, joka perinteisesti on tapahtunut Presidentinlinnassa.
Tänään, Linnan juhlat palaa perinteiselle paikalle, Presidentinlinnaan, mittavan korjaustyön jälkeen.
Tämän vuoden itsenäisyyspäivän vastaanottoa juhlitaan peruskorjatussa Presidentinlinnassa.
Kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen aikana Presidentinlinna on kunnostettu rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen. Lue lisää korjaustyöstä alla olevan linkin kautta.

Televisiossa ja verkossa on runsaasti itsenäisyyteen ja itsenäisyysjuhlatilaisuuksiin liittyvää ohjelmaa.
Juhlavastaanoton televisiolähetys on nykyisin yksi katsotuimpia televisio-ohjelmia ja se on muodostunut jo perinteeksi.
Perinteisiin alkaa kuulua myös Ylen eri televisiokanavillaan lähettämä Tuntematon Sotilas, jota on esitetty televisiossa usean vuoden aikana, itsenäisyyspäivänä.

Päivän aikana on monia erilaisia tapahtumia kautta maan.

Vaikka monet osallistuvat päivän juhlallisuuksiin, useat ihmiset viettävät itsenäisyyspäivää kotona, yksin, perhepiirissä tai läheistensä kanssa.
Monelle heistä on muodostunut perinteeksi käydä läheistensä haudoilla,
muistella läheisiään, sodissamme kaatuneita ja muita edesmenneitä.
Perinteeseen kuuluu myös kynttilöiden sytytys, jotka itsenäisyyspäivänä ovat sinivalkoisia. Näitä kynttilöitä on usein kaksinkappalein.

Kynttilöiden poltto itsenäisyyspäivänä päättyy lipun laskun aikaan, kello 20.00.

Hyvää Itsenäisyyspäivää 2014!

Lähde- ja lisätietoja: luettu 06.12.2014.

 Suomen tasavallan presidentti: Presidentinlinnan peruskorjaus.

Yliopiston Almanakkatoimisto: Liputus- ja juhlapäivät.
Puolustusvoimat: Valtakunnallinen paraati.
Hämeenlinna: Historia.

Kuvat: kuvattu tänään Korsossa, Vantaalla.

Aseman laiturilla

Matkustajat monet,
junaan astuvat.
Matkustajat monet,
junasta astuvat.
Matkustajat monet,
aseman laiturilla.

Kasvoja lukuisia,
– tuntemattomia.

Mut' joukosta kasvojen,
ei löydy kasvoa tuttua,
– niin odotettua,

– rakastettua.

Kuvattu Helsingin rautatieasemalla marraskuussa 2014.

Joulutähti

Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) eli tähtilatva on tyräkkikasvien heimoon kuuluva koristekasvi ja se on kotoisin Meksikosta ja Väli-Amerikasta.
Kasvi ei ole sinänsä myrkyllinen, mutta saattaa aiheuttaa ärsytysoireita muun muassa iholla.
Tämä suomalaisten suosima joulun kukka, on suosituin joulukukka kotitalouksissa.
Kukka on suosittu myös muualla Euroopassa ja sitä viljellään joka vuosi yli 100 miljoonaa yksilöä.
Kukan kehittivät norjalaiset 1960 -luvulla matalaksi, joulunpunaiseksi koristekasviksi.
Alkuperäinen kasvi kasvaa luonnossa noin nelimetriseksi pensaaksi.

Joulutähti on niin sanottu lyhyenpäivänkasvi ja siitä erikoinen, että se kukkii meidän kaamosaikana.
Kasvi tarvitsee kukkiakseen muutaman viikon ajan, jolloin päivänvaloa on enintään 10 tuntia päivässä.

Lähde- ja lisätietoja: luettu 04.12.2014.

Wikipedia, Vapaa Tietosanakirja: Joulutähti.

Kotimaiset kasvikset ry., koristekasvit: Joulutähti.

Kuvattu joulukuussa 2014, Vantaalla.

Adventti

  

On ensimmäinen adventtisunnuntai ja adventtiajan alku. On myös kynttilöiden aika.

Joulun odotus on alkamassa ja kautta maan erilaiset jouluiset tapahtumat, niin kirkolliset kuin maallisemmatkin tilaisuudet käynnistyvät.
On hevosajelua, joulukadun avajaisia, puuro- ja pikkujoulujuhlia, joululaulutapahtumia sekä jouluun liittyviä messuja. Ja monia muita.

Kynttilät luovat tunnelmaa tähän pimeään aikaan ja
ne sopivat, niin juhlaan, kuin arkeekin.

Mutta kynttilät palaessaan ovat avotulia, joten poltettaessa kynttilöitä tulee aina huomioida turvallisuus.

Katso turvatietoa kynttilöistä ja ulkotulista 

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sivulta,

tästä.

Katso myös viime vuoden blogi;

Adventti.

Kuvattu Vantaan Korsossa,

joulukadun avajaispäivänä eilen.

Hyvää ja Rauhallista Adventtia!

Veden ääni

Veden ääni, monien mielestä yksi miellyttävimmistä ja kiehtovimmista äänistä maailmassa.
Ja myös ehkä rauhoittavimmista. Ääni, joka liittyy usein myös mielimaisemaan.
Maisemaan, jossa haluamme olla ja liikkua.

Ohessa videotiedosto Korson keskuspuiston, Ankkapuiston, putouksesta, "Urpon putouksesta",
jossa vesi solisi vielä eilispäivällä.

Tämä video on ensimmäinen julkaistu videoni ja samalla se on myös kokeilua videoinnista.
Kohteena oli mainitun "putouksen" osa, mielestäni se paras osa sillä hetkellä.

Lue lisää Korson Keskuspuistosta, Ankkapuistosta, Ankkalammesta, tai miksi sitä itsekukin kutsuukaan, Vantaan kaupungin sivuilta, tästä linkistä; Korson keskuspuisto.
Voit myös kuunnella vajaat kolmeminuuttisen äänitedoston alla olevan linkin kautta.
Linkki ohjautuu Vantaan kaupungin sivuille, kyseiseen äänitiedostoon; Äänitiedosto.

Kuvattu 22.11.2014, Vantaan Korsossa.

Elämän merkit

Elämä merkkinsä piirtänyt on,

kasvoihin uurteisiin.

Silmät väsyneet,

hakevat polkua oivaa,

jotta kulku olisi loivaa.

Matkaansa käy,

– verkkaisesti,

ihminen yksinäinen.

Kulku hidastunut on,

ryhti kumaraksi kaartunut.

Vaivalloisesti vaeltaen,

askel askeleelta,

etenee polkuansa,

– kohden tuntematonta.

Minne meneekin,

sen tietää,

– yksin Hän.


Kuvattu syyskuussa 2014, Napapiirin retkeilyalueella, Rovaniemellä.

Elämän ehtoolla

Kuvattu syyskuussa 2014, Sodankylän Kakslauttasessa.

Pyhäinpäivä

Rauhallista Pyhäinpäivää.

Lue lisää Pyhäinpäivästä vuoden 2013 marraskuun blogista oheisen linkin kautta.

Pyhä

Nallepäivä

Nallepäivä, hm, nallepäivä, onko päivä luontopäivä? Kyllä, – voi sen niinkin sanoa, karhuja on luonnossa ja niitä nimitetään joissakin tapauksissa myös nalleiksi.
Niin tai näin, karhulla on monta nimitystä. Lempiniminä on käytetty muun muassa nallea, otsoa ja mesikämmentä.

Mutta se nallepäivä? Miksi juuri tämä päivä on saanut nimekseen nallepäivä, vieläpä oikein kansainvälisessä mitassa?
Nallepäivän synty sai alkunsa 1900 -luvun alkupuolella, tarkemmin vuonna 1902, jolloin Yhdysvaltojen silloinen presidentti Theodore (Teddy) Roosevelt (Yhdysvaltojen 26. presidentti), osallistui karhujahtiin, mutta kieltäytyi ampumasta karhunpentua.
Tämä sai runsaasti julkisuutta ja tapahtumasta julkaistiin myös pilakuva. Pilakuvan ilmestyminen sai paljon huomiota yhä uudelleen ja uudelleen ja se siivitti teddykarhujen (nallekarhujen) esiinmarssia.
Pian alettiin lelunalleja kutsumaan teddykarhuiksi presidentin etunimen mukaan.
Syntyi idea teddykarhusta. Nallepäiväksi tuli sittemmin presidentti Rooseveltin syntymäpäivä, joka on 27.10. Hän syntyi vuonna 1858.

Siitä alkoi teddykarhujen maailman valloitus, mikä jatkuu edelleen. Ajan kuluessa ilmestyi vuosien mittaan myös monia satuhahmoja, esimerkkinä Nalle Luppakorva, Ti-Ti Nalle, Nalle Puh, Karhuherra Paddington ja Maailman vahvin Nalle.
Syntyi sarjakuvia, lasten kirjoja ja ohjelmia, kuin myös lauluja.
Monet muistanevat vielä lastenlaulun, Teddykarhujen huviretki ((alun perin Teddy Bears' Picnic vuodelta 1907), jonka suomeksi esitti ensi kerran vuonna 1953 Kipparikvartetti.

Jokainen meistä tietää, millainen nallesta itseasiassa sittemmin tulikin, tästä kaikkien lasten unelmalelusta. Nallekarhu, pehmokarhu, on ehtinyt jo vanhuuden ikään, onhan se jo reilut 100 vuotta vanha, mutta kuitenkin niin nuori, joka syntyy aina uudelleen ja uudelleen.

Nallepäivänä muun muassa monet kirjastot kautta maan järjestävät erilaisia tapahtumia nallepäivään liittyen.

Nallekarhua pidetään universaalina rakkauden ja välittämisen symbolina.

Lähdetiedot: Wikipedia, Vapaa Tietosanakirja, luettu 26.10.2014.

Theodore Roosevelt
Teddykarhu

Syksyn. ..

kuvia, . .., kuvia kaikennäköisiä 1.

Tämä on ensimmäinen syksyn kuvia, kuvia kaikennäköisiä.
Syksy on ehtinyt jo lähes puoliväliin ja se on ollut varsin värikäs yli koko Suomen. Nyt ruska alkaa olemaan lopuillaan myös eteläosissa maata. Lehtipuut karistavat viimeisiä lehtiään.


Aikoinaan Suomessa vuoden loppu sijoittui syksyyn. Sadonkorjuu oli saatu päätökseen. Oli aika aloittaa uusi vuosi, joka alkoi uuden metsästyskauden myötä. Eläminen oli luonnon ehdoilla eloa, eikä asioita laskettu päivän tarkkuudella. Tärkeämpää oli katsoa, miltä sää näyttää ja mikä on luonnon kiertokulun vaihe.






Vuosi jaettiin kahteen osaan, talveen ja kesään. Ensimmäinen talvipäivä, eli talviyö alkoi 14. lokakuuta ja ensimmäinen suviyö 14. huhtikuuta.
Näiden päivien välissä sijaitsi talvennapa, 13. tammikuuta, eli sydäntalvi sekä keskikesä 13. heinäkuuta.


Talvi ei kuitenkaan ole vielä alkanut, vaikka joissakin paikoissa jo lunta on ollutkin. Toivon mukaan sato on kuitenkin saatu korjattua, ennen lumien tuloa.

Kauniita syyspäiviä oheisten kuvien myötä!

Syyskuvia myös KuvaKerronnassa.

 

Kuvattu Vantaan Korsossa, lokakuussa 2014.

Tänään. ..

on ollut ja on monia merkittäviä aiheita tai asioita juhlapäivään, jotka liittyvät ihmisten elämään. Tästä joukosta kolme asiaa nousee erityisen tärkeänä blogin pitäjän mieleen. Mutta. ..,
miksi ja mitä tekemistä niillä on esimerkiksi valokuvauksen ja luonnon kanssa tai ylipäätään kirjoittamisen aiheena tässä blogissa.












Maailmahan on täynnään aiheita, joista kirjoitetaan ja niitä luetaan jokaisen oman arvomaailman mukaan. On ihmisen omassa valinnassa, mitä haluaa lukea.
Toisaalta, kirjoittaja tekee tietyn valinnan kirjoituksiinsa, oman kiinnostuksensa pohjalta. Niin tässäkin blogissa, tässä ja tänään.







Eli, tänään on valittu aiheiksi nuo kolme asiaa, jotka näen tärkeinä ja jotka myös liittyvät, ei pelkästään kirjoittamiseen, vaan myös luontoon ja valokuvaukseen, jos ei aivan suoraan, mutta kuitenkin jonkinlaisena "välineenä" ihmisen hyvinvoinnissa.
Vaikka tämä päivä on näiden asioiden nimetty juhlapäivä, niiden merkitys ei pysähdy vain tähän päivään, vaan asiat ovat olleet ja ovat aina läsnä, myös tulevaisuudessa.

Päivän aiheet ovat; Aleksis Kiven päivä, joka on samalla myös suomalaisen kirjallisuuden päivä, Maailman mielenterveyspäivä, sekä Roosa nauha -päivä.




Aleksis Kivi

Suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja, joka oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija.
Hänen syntymäpäivänsä on vakiintunut liputuspäivä.

Luku- ja kirjoitustaito - Hyvinvointia Elämään!

  

Katso lähde- ja lisätietoja -kohdassa olevien linkkien kautta lisätietoa Aleksis Kivestä ja kirjallisuuden päivästä.



Mielenterveyspäivä

Maailman mielenterveyspäivä on vuosittainen tapahtuma ja sitä vietetään lokakuun 10. päivänä yli sadassa maassa. Päivää on vietetty vuodesta 1992 ja sen avulla halutaan herättää keskustelua muun muassa henkisen hyvinvoinnin edistämisestä ja mielenterveyden ongelmien ehkäisemisestä.

Mielenterveys - oikeus henkiseen hyvinvointiin! On Meillä Kaikilla!

Katso lähde- ja lisätiedoissa olevien linkkien kautta lisätietoa mielenterveydestä.


Roosa nauha

Roosa nauha -päivä  ja -keräys ovat Syöpäsäätiön kampanja kotimaisen rintasyövän tutkimustyön ja neuvonnan tukemiseksi. Tämä syöpämuoto on yleisin naisiin kohdistuva syövän laji.
Kampanjan tunnus on vaaleanpunainen tietoisuusnauha, joka on rintasyövän vastaisen taistelun symboli ympäri maailman.
Vaikka tässä kirjoitetaan rintasyövästä, kirjoitus koskee kaikkia syöpämuotoja, joita on lukuisa määrä.
Syöpä on monella tapaa vakava sairaus ja se koskettaa meitä kaikkia ihmisiä, myös niitä, jotka eivät sairastu itse tautiin.

Yhteistyöllä - elämässä!

Katso lisää tietoja Roosa nauhasta ja eri syöpälajeista alla olevien linkkien kautta.
Roosa nauha -tekstissä olevat linkit ohjaavat Roosa nauha -sivustolle sekä Wikipediaan.


Mutta. ..,
miksi ja mitä tekemistä. ..

Niin, luonto, valokuva, kirjoitus, miten ne liittyvät edellä mainittuihin tapahtumiin, juhlapäivään ja tähän blogiin? Hm, ehkä palaan näihin tulevissa kirjoituksissani lähiaikoina.
Sitä ennen voi tutustua erinomaiseen Syöpäsäätiön Enemmän Synttäreitä -sivustoon. Linkki alla.
Sivustoa tarkastelemalla, ehkä voi aavistaa osin, mitä edellä olevalla kysymyksellä tarkoitetaan.


Lähde- ja lisätietoja: luettu 10.10.2014.
Yle, Yle oppiminen/juhlapäivät, Aleksis Kiven päivä.
Suomen Kirjallisuuden Seura, Biografiakeskus, Kivi, Aleksis.
Suomen Kirjallisuuden Seura, Tiet lähteisiin - Aleksis Kivi.

Suomen Mielenterveysseura, Etusivu.
Suomen Mielenterveysseura, Maailman mielenterveyspäivä, Maailman mielenterveyspäivä 2014.

Syöpäsäätiö, Etusivu.
Syöpäsäätiö, Roosa nauha -päivästä.

Syöpäsäätiö, Enemmän synttäreitä.

Kuvat kuvattu lokakuussa 2014.

Vaahteranlehti

Koitti kevät,

puhkesivat silmut puun.

Tuli kesä,

kasvoivat lehdet puun.

Saapui syksy,

kirjavoi lehdet puun.

Tuiversi tuuli,

leijuivat lehdet puun,

– maahan märkään.

Tanssi tyttö pien,

viereen lehtien,

nosti maasta,

nuo värikkäät lehdet puun.

Mihin joutuivatkaan?

Laittoi tyttö pien,

lehdistä puun,

– lehtiruusut.

Talven iloksi ihmisille,

vaahteranlehdistä riemuksi,

koristeeksi piirongille.

Kuvattu Vantaalla lokakuussa 2014.

Hiljaisuus

Hiljaisuus – Hiljan nimipäivänä.

Lisätietoja:
Hiljaisuus, viime vuoden blogikirjoitus hiljaisuudesta tässä blogissa.

Kuvattu 6. lokakuuta, 2014, Vantaalla.

Kirjailijoita

Kirjailijoita, kynäilyä ja kuvailua, puhetta kirjoista, kirjoittamisesta ja kirjailijoista, eli Maailma Kynässä -tapahtuma, joka oli lauantaina, 4.10, Monitoimikeskus Lumossa, Vantaan Korsossa. 

Tämän blogin pitäjä vieraili tapahtumassa kuulemassa kirjoittajien esityksiä heidän omasta tuotannostaan ja kirjojensa julkaisemisesta.

Tapahtumassa oli myös varsin mielenkiintoinen kirjailijapaneeli, jossa kolme kirjailijaa kertoivat omista kokemuksistaan kirjailijan työssään. 

Työpajassa oli mahdollisuus muun muassa penkoa oman runon kirjoittamiseksi erilaisia valmiita sanontoja, joita yhdistelemällä omaan kirjoitukseensa voi luoda runon. Kirjoittamansa runot oli mahdollisuus laittaa esille, myöhemmin vaikkapa luettavaksi tapahtumassa.

Se mistä blogin pitäjä oli kiinnostunut, oli erityisesti Inspiroidu kuvista -ajatuksesta. 

Tarkoitus oli kirjoittaa kuvista omaa ajatustaan, kertomustaan, miten esillä olleet kuvat esimerkiksi kokee ja näkee.

Kuvat Maailma Kynässä! -tapahtumasta.