Syksy odottaa jo "ovella", monien asioiden muuttuessa, niin luonnossa, kuin myös ihmisten mielissä.
Syyskuu, kuten heinäkuukin oli, tulee olemaan tässä blogissa ilman julkaistavia kirjoituksia, ei runoja, ei kuvia, ei mitään juttuja. Blogi on tauolla ainakin syyskuun.
Miksi? Niin kuin kaikki päättyy aikanaan, myös minun kohdalla. Nyt on runojen kirjoittaminen tullut tiensä päähän, vaikka niiden kirjoittaminen on ollut kivaa, runoilu päättyy tällä erää julkisesti tähän.
"Runosuoni" on nyt ehtynyt.
Elämässä ei pidä sanoa, ei koskaan, koska elämästä ei tiedä, mitä tapahtuu.
Tällä erää kuitenkin päätän runojen kirjoittamisen tähän.
Saatan toki joskus kirjoittaa vielä runojakin ja jopa julkaista niitä. Sen näyttää aika.
Nyt yritän koota jo ilmestyneitä runoja kansien väliin.
Tilannetta voi seurata verkko-osoitteessa Pekan Kirjat, johon harvakseltaan kirjoitan edistymisestäni kirjarintamalla.
Tässä blogissa, heinäkuu oli aikaa, jolloin ei ilmestynyt yhtään kirjoitusta.
Elokuu taas on ollut, sanoisiko runomaratonin aikaa, koska runoja ilmestyi päivittäin.
Tai oikeammin sanottuna kait runoja, ajatelmia tai ajatuksia, yksi päivää kohden.
Runot herättivät kiinnostusta, kyllä, muutamat keräsivät jopa kommentteja.
Miksi runomaraton? Halusin kokeilla, kykenenkö kirjoittamaan runon päivässä.
No, tulihan se kokeilu täytettyä vaihtelevasti, jonkinlainen teelmys ilmestyi elokuun jokaisena päivänä.
Mutta nyt, en tiedä tulevasta, ehkä kirjoittelen luonnosta, siihen liittyvistä asioista, mene ja tiedä.
Syyskuu on kuitenkin "lomaa" ja kuka tietää, jos se "lomailu" tuntuu hyvältä, niin se saattaa jatkua pidempäänkin.
Runomaraton päättyi yksisanaiseen runoon – sanaan, joka on miksi, joka ei sinänsä ole varsinainen runo, vaan oikeastaan tässä tapauksessa tarkoittaa ajatusta.
Miksi, siksi, että miksi – sanana merkitsee moninaisia asioita, muun muassa kysymyksiä, epäröintiä, pahoittelua, jossain määrin jopa hyväksyntääkin.
Ja se että, sanaa käytetään usein, asioissa, tekemisissä, ihmisten välisissä toiminnoissa, varsinkin niissä, mitkä aiheuttavat epäselvyyttä.
On sitten aivan toinen juttu, saako näihin vastauksia ja millaisia saadut vastaukset ovat.
Vai aiheuttaako se lisää kysymyksiä, miksi?
Joten, miksi on hyvä runo tai ajatus, kun sitä oikein miettii, jatkaa omilla sanoilla, mistä milloinkin on kysymys. Sanasta voi jokainen luoda oman "runonsa", helposti, koska kaikilla meillä on erinäinen tarve käyttää miksi sanaa. Toisilla usein, toisilla harvoin, kaikilla kuitenkin tarve on.
Elokuussa ilmestyi myös – tavallaan – "korttisarja", nimeltään Kultasein!. "Korttisarjan" tosin aloitin jo toukokuussa, ja se sai jatkoa kesä- ja nyt elokuussa. Miksi tein tuon sarjan?
Koska niitä tuntui hauskalta "värkätä" ja toki, liittyyhän "kortteihin" myös jokin sanoma, otaksun.
Mutta sen saa jokainen lukija päättää lukiessaan "kortteja", ihan itse.
"Korttisarjan" päättää tänään aiemmin julkaistu Miksi?, runo tai ajatus, josta voi olla tietysti montaa mieltä.
Erityiskiitos vielä erikseen runojani kommentoineille.
Kiitos!
Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.