Viimeistä. ..

. ..viedään. Vuoden viimeinen päivä on kaartumassa ehtoolle, vain muutamia tunteja enää jäljellä.
Osassa maailmaa on jo siirrytty uuteen vuoteen ja niin kohta myös Suomessa ja muualla Euroopassa.
Vuosi 2013 on päättymässä ja siirtymässä historian kirjoihin.

Päättyvä vuosi on monella tapaa ollut poikkeuksellinen. Vuoden keskilämpötila on ollut tavanomaista korkeampi, hellepäiviä oli poikkeuksellisen monta, yli 50 vuorokautta.
Talvi alkoi loppuvuodesta lumisena, mutta  talvimaisemat katosivat lumien sulattua eteläisen ja keskisen Suomen alueilla ja nyt puoli Suomea on jälleen lumeton.






Ohessa vuoden viimeisiä, sekalaisia valokuvia tämän päivän kävelyretkeltä.
Kuvat on kuvattu tänään puolen päivän jälkeen Vantaan Korsossa.
Lumesta ei ole tietoakaan, sammalet ja sienet puskevat maasta lähes kuin myöhään syksyllä.

Lisätietoja vuoden 2013 säästä ja ilmastosta osoitteessa Ilmatieteenlaitos, tiedotearkisto 2013, tiedote;

Vuosi 2013 harvinaisen lämmin, 30.12.2013 12:55. 

Uusi. ..

. .. vuosi on alkamassa, vanhaa vuotta jäljellä enää reilu yksi vuorokausi.

Katukuvaa koristavat, hm – koristavat, hetken aikaa julisteet, kyltit, banderollit ja muut mainokset ilotulitemyynnin edistämiseksi.
Vuorokauden kuluttua on käsillä yksi vuoden meluisimmista hetkistä, joka päättyy monilla paikkakunnilla ympäristön huomattavaan roskaantumiseen.


 Ilotulitus Uutena Vuotena on yksi keskeinen ilotulitteiden käyttöön liittyvä tapahtuma.
Tosin ilotulituksia järjestetään muinakin aikoina, mutta ne ovat silloin pääasiassa jonkun tahon järjestämiä juhlan tai muun tapahtuman kunniaksi.
Uutena Vuotena ilotulitus on tavallaan yleistä huvia omien rahavarojen mukaan.





Suomessa käytetään rahaa ilotulitteisiin noin 10 miljoonaa euroa Uuden Vuoden vaihteessa.
Ilotulitemalleja ja -merkkejä on myynnissä noin 1.200 kappaletta.

Kuvat kuvattu Vantaalla, 

banderollikuva 29.12, muut kuvat 1.1.2013.

Joulu

Rauhallista Joulua 

ja

Hyvää Uutta Vuotta!

Talvipäivä

Lumeton viljapelto Vantaalla Joulun alla, kuvattu 21.12.2013.

Talvipäivä on monella tavalla vaihteleva päivä. Miten tulisi määritellä talvipäivä? Yleensä lienee ajateltavissa tapa, että on pakkasta ja lunta maassa. Pakkanen ja lumi ovat selkeitä merkkejä talvesta, silloin vallitsee talvipäivä. Näin me ihmiset sen varmaan ajattelemme, talven.

Kuusikauppa Vantaan Korsossa, kuvattu 22.12.2013.

Kalenteria katsomalla taas voidaan ajatella talven alkaneen joulukuun alussa, oli lunta, tahi ei, sillä joulukuu luetaan talvikuukaudeksi. Toisaalta, luonnossa kasvuun vaikuttaa lämpötila suuressa määrin, jota käytetään myös määriteltäessä vuodenaikoja, eli puhutaan termisistä vuodenajoista. Tässä hetkessä siis termisestä talvesta, joka lienee alkanut jo koko maassa.
Eilen oli talvipäivänseisaus, joka on käännekohta kevään suuntaan. Tähtitieteessä talvipäivänseisaus on merkki talven alkamisesta.

Sateinen iltapäivä, Vantaa, Korson asema, kuvattu 22.12.2013.

Vietämme nyt vuoden pimeintä aikaa, aikaa, joka vaikuttaa vielä pimeämmältä, jos ei ole lunta maassa. Hangossa päivällä on pituutta juuri nyt 5 tuntia 56 minuuttia, Vantaalla 10 minuuttia vähemmän. Rovaniemellä päivää riittää vain 2 tunnin 15 minuutin ajaksi. Sodankylässä on alkanut kaamosaika, siellä päivä alkaa sarastamaan juuri ja juuri seuraavan kerran jouluaattona, puolen päivän jälkeen.
Sodankylän kaamos kestää vain neljä päivää, sitävastoin Utsjoen Nuorgamissa, päivä alkaa valkenemaan ensimmäisen kerran 16. tammikuuta jälkeen. Nuorgamissa kaamos kestää lähes kaksi kuukautta. Kaamos alkoi siellä 25.11.

Vaikka talvi kalenterista katsottuna ja tähtitieteen mukaan määriteltynä on lähes vakio pituudeltaan, niin talven kesto termisessä mielessä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Suomi on pitkä maa, jossa ilmasto-olosuhteet vaikuttavat laajasti. Talvi termisessä mielessä on lyhyimmillään kestänyt etelässä vain noin 10 vuorokautta ja pohjoisessa kuitenkin jopa 230 vuorokautta. Tosin nämä ovat paikkakuntakohtaisia tapahtumia ja vaihtelevat vuosittain. Talvi keskimäärin vaihtelee koko maassa 120 ja 160 vuorokauden välillä.

Suomi on suurelta osin tällä hetkellä lumen peitossa. Lunta oli myös pääkaupunkiseudulla, mutta lämpötilan kohoaminen sulatti lumen. Onko lähestyvä Joulu sitten lumeton pääkaupunkiseudulla? Näyttää todennäköiseltä, jos uskominen oheisiin kuviin, kuviin, jotka on kuvattu vain muutama päivä ennen jouluaattoa Vantaalla. Mutta talvea tämäkin ja yllätyksiä sattuu.

Lähde ja lisätietoja: luettu 22.12.2013, Ilmatieteenlaitos, säätiedot, tilastot, ilmatieteenlaitos.fi

Hetki lyö

Hetki lyö,

väistyy valo,

väistyy päivä,

valtaa pimeys,

koittaa yö.
 

Seisahtaa ajankulku,

vain kyyneleet,

poskilles valuvat, 

ei elämää, ei kuolemaa.

Hetki lyö,

syntyy taivaalle tähti,

kuin aavistus ois,
yö väistyä vois.

Leiskuu revontulet yllä maan,

loistaa tähdet taivaan,

väistyy pimeys,

väistyy yö,

valtaa valo,

koittaa päivä,

– ikuisen elämän.

Kuvattu joulukuussa 2013, Vantaalla.

Varjoon

Varjoon vaipuu,

rakkaus,

tunne suurin,

– ihmisen.
 

Pimeys valtaa,

mielen,

sammuu liekki,

– toivon.

Ikävä täyttää,

sydämen,

tunne suunnaton,

– kaipauksen.

Etsii rauhaa, 

sielulleen,

vaan koittaa,
– ikuisuus.

Kuvattu Vantaalla, kynttiläkuva joulukuussa 2012, muut tammikuussa 2013.

Vuoristo

Keskisiin Alppeihin kuuluvat Sveitsin Alpit.

Tänään, 11. joulukuuta vietetään kansainvälistä vuoristojen päivää, nimeltään International Mountain Day.
Päivä sai tavallaan alkunsa jo vuonna 1998 marraskuussa, kun YK julisti vuoden 2002 kansainväliseksi Vuorten vuodeksi.
Vuoden 2003 alussa YK päätti nimetä päätöslauselmassaan edellä mainitun päivän kansainväliseksi vuoristojen päiväksi, edistämään muun muassa kestävää kehitystä vuoristoalueilla.
Vuoristopäivä tai Vuorten päivä juontaa alkunsa jo ehkä 1830 -luvulta, jolloin eräät Yhdysvalloissa toimineista oppilaitoksista alkoivat viettää Mountain Day -nimistä ulkoilupäivää, opiskelijoiden vaelluksella ja kiipeilyllä paikkakuntansa vuorille.

Sveitsin Alpit

Vuoria ja vuoristoja on kaikissa maanosissa, esimerkiksi Aasiassa Himalajan, Australiassa Australian Alpit ja Afrikassa Lohikäärmevuoret -vuoristot.
Pohjoismaissa vuoristoa edustaa Ruotsissa ja Norjassa oleva Skandit, eli Kölivuoristo.
Entä meillä Suomessa? Suomessa ei varsinaisesti ole vuoria, joten ei ole myös vuoristojakaan.
Vai onko? 

Norjan tuntureita

Aivan osattomaksi ei Suomikaan silti jää, koska Norjan vastaisella rajalla, Suomen käsivarressa, Enontekiön kunnassa sijaitsevat Suomen korkeimmat tunturit ja osa niistä luetaan kuuluviksi Kölivuoristoon. Ovatko nämä tunturit sitten vuoria, on jonkinlainen kysymys. Esimerkiksi tunnetulla Haltitunturilla sijaitsee maamme korkein kohta ja se on siten korkein Suomen tuntureista. Haltia voisi nimittää myös vuoreksi korkeutensa puolesta. Tosin, korkein kohta Suomessa on yksi Haltin sivuhuipuista, korkeimman kohdan Haltia ollessa Norjan puolella.

Pallastunturi.

Olkoon kysymyksessä sitten vuoret tai tunturit, miten kukin haluaa niitä nimittää, käsivarren alue on aivan erityinen alue luonnoltaan, maisemiltaan ja muilta olosuhteiltaan. Se, mikä tekee alueesta erityisen, on, että kunnan alueella sijaitsee yli 60 % kaikista Suomen tuntureista ja erityisesti vielä kaikki yli 1000-metriset huiput.
Tunnetuimmat niistä lienevät Saana ja Halti Kilpisjärvellä.

Vaikka tämä päivä, 11. joulukuuta on nimetty kansainväliseksi vuoristojen päiväksi, voisi se olla sitä myös täällä Suomessa, sillä pohjoinen luontomme edustaa kaikkine tuntureineen aivan erityistä luontoa omine kulttuureineen.
Toisaalta, päivää voisi nimittää Tuntureiden päiväksi ja viettää kotoisasti ja kansallisesti Tuntureiden päivänä.

Viettäkäämme siis Tunturien päivää.

Pallas-Yllästunturit.

Lähteet ja lisätietoja: luettu 10.12.2013.

United Nations, International Mountain Day - 11th December 2013, englanniksi.
United Nations, International Mountain Day, englanniksi.
Yhdistyneet Kansakunnat, juhlapäivät, englanniksi.
Wikipedia, Vapaa tietosanakirja, Vuoristo, Luettelo Suomen korkeimmista kohdista ja Halti.
Lisäksi englanninkielisenä; Mountain Day.
Enontekiön kunta, Enontekiö.


Kuvat: Kaksi ylempää kuvaa kuvattu Sveitsin Alpeilla kesäkuussa 2003. Kuvat otettu filmipokkarilla. 
Kolme alimmaista kuvattu toukokuussa 2013, joista ensimmäinen Norjassa ja kaksi muuta Enontekiöllä.

Kasvukausi

Kasvukausi on päättynyt. Terminen kasvukausi kesti pohjoisen noin neljästä kuukaudesta, etelän noin yhdeksään kuukauteen. Pohjoisessa kasvukausi alkoi myöhäisimmillään noin 21. toukokuuta, päättyen osapuilleen 21.9. Vastaavasti eteläisessä osassa maata ajat olivat 17. huhtikuuta alkaen, aina marraskuun 21. päivään. Koska Suomi on pituudeltaan etelä-pohjoissuunnassa pitkä maa, ajoittui kasvukausi vaihtelevasti ja ajallisesti usealle kuukaudelle eri osissa maata.

Tänään lumi peittää lähes koko maan, pakkastakin on viimepäivinä ollut yli maan, Sodankylän Vuotson
lähes -40 C asteen, Jomalan Bogskärin 0,6 C asteeseen (9.12).
Eli käytännössä Suomi on hytissyt muutaman päivän ajan pakkasessa.
Luonto on asettunut talvilepoon. Kasvien kasvu on pysähtynyt, odottamaan seuraavaa kevättä.














 

Viereinen kuva esittää jo aiemmin tässä blogissa esitettyä orvokkia,
joka nyt alkaa peittymään lumivaipan alle.
Kuva on osa Syksyn kuvia kaikennäköisiä 2 ja se julkaistiin 10. marraskuuta.
Orvokin elämää kuvasin myös muutaman päivän ajan marraskuun lopulla.
Kuvat ovat esillä KuvaPekan KuvaKerrontaa -blogissa, nimellä Orvokki.
                                   

Lähteet ja lisätiedot: luettu 10.12.2013

Ilmatieteenlaitos, Vuodenaikojen tilastot

Foreca Sää, Säätrivia Suomi

Tämän blogisivun kuvat kuvattu Korsossa, Vantaalla 7. ja 8 joulukuuta 2013.

Ilmailu

Hyvää Joulunalusaikaa!

Tänään Kansainvälisenä siviili-ilmailun päivänä blogissa tuodaan esille muutamia lentokoneen kuvia.
Samoin kuvia lentokoneista on esillä toisessa blogissani, KuvaPekan KuvaKerrontaa.

Tämä Kansainvälinen siviili-ilmailun päivä, International Civil Aviation Day (ICAO), on Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen, vuonna 1996 päättämä kansainvälinen juhlapäivä ja sitä juhlitaan 7. joulukuuta.
Päivää on vietetty tosin jo kaksi vuotta aikaisemmin Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön, International Civil Aviation Organization (ICAO) toimesta. Syy päivän juhlistamiseen tuolloin oli se, kun tuli kuluneeksi 50 vuotta kansainvälisen siviili-ilmailusopimuksen allekirjoittamisesta.
Kansainvälinen siviili-ilmailun yleissopimus allekirjoitettiin 7. joulukuuta 1944 Chicagossa, Yhdysvalloissa ja sen allekirjoitti silloin 52 valtiota.
ICAO on YK:n alainen yhteistyöjärjestö ja sen tehtävänä on muun muassa edistää lentoturvallisuutta.

Lähteet ja lisätiedot: luettu 07.12.2013

Yhdistyneet Kansakunnat, juhlapäivät, englanniksi.

ICAO, International Civil Aviation Day, englanniksi.

Wikipedia, Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö, suomeksi.

Kuvattu Helsinki-Vantaa lentoasemalla

ja sen lähialueilla. 

Yläkuva marraskuussa 2007.

Keskikuvat toukokuussa 2011. 
Alakuva joulukuussa 2008.

Lisäkuvia lentokoneista nähtävissä kuvagalleriassani, 

KuvaPekka, Ilma-alukset.

Itsenäisyyspävä

Tänään, 6. joulukuuta, vietämme Suomen kansallispäivää, itsenäisyyspäivää. Itsenäisyyspäivä on kansallinen juhlapäivä ja virallinen liputuspäivä. Liputus alkaa itsenäisyyspäivänä kello 08.00 ja päättyy kello 20.00.

Päivän aikana on monia juhlallisuuksia, alkaen aina aamuisesta lipunnostosta. Kirkoissa järjestetään itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksia, sankarihaudoille lasketaan seppeleitä.
Päivään kuuluvat myös kulkueet ja monet musiikkiesitykset.

Puolustusvoimat on perinteisesti järjestänyt valtakunnallisen paraatin, joka tänä vuonna järjestetään vanhassa sotilaskaupungissa, Mikkelissä.
Perinteisiin kuuluvat myös ylennykset puolustusvoimissa ja reservissä sekä kunniamerkkien jako.

Päivän kohokohtana voidaan pitää Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa, joka perinteisesti on tapahtunut Presidentinlinnassa.
Tämä vuosi on kuitenkin poikkeus, koska linna on remontoinnin alaisena.



Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto järjestetään poikkeuksellisesti Tampereella, Tampere-talossa järjestettävällä vastaanotolla ja juhlakonsertilla.
Juhlavastaanotto on nykyisin yksi katsotuimpia televisio-ohjelmia, joka on muodostunut jo perinteeksi.
Perinteisiin alkaa kuulua myös Ylen eri televisiokanavillaan lähettämä Tuntematon Sotilas, jota on esitetty televisiossa usean vuoden aikana, itsenäisyyspäivänä.

Päivän aikana on lukuisia erilaisia tapahtumia ympäri maan.

Vaikka monet osallistuvat päivän juhlallisuuksiin, useat ihmiset viettävät itsenäisyyspäivää kotona, yksin, perhepiirissä tai läheistensä kanssa. Heille monelle on muodostunut perinteeksi
käydä läheistensä haudoilla, muistella läheisiään, sodissamme kaatuneita ja muita edesmenneitä.
Perinteeseen kuuluu myös kynttilöiden sytytys, jotka itsenäisyyspäivänä ovat sinivalkoisia.
Näitä kynttilöitä on usein kaksinkappalein.

Kynttilöiden poltto itsenäisyyspäivänä päättyy lipun laskun aikaan, kello 20.00.

Hyvää

Itsenäisyyspäivää

2013!

Lähde: luettu 06.12.2013.

Almanakkatoimisto, http://www.liputus.fi/

Kuvat: kuvattu tänään Korsossa, Vantaalla.

Adventti

Tänään on ensimmäinen adventtisunnuntai ja siitä alkaa adventtiaika, joka kestää jouluaattoon.
Tähän aikaan sisältyy neljä adventtisunnuntaita.
Adventtiaikaan kuuluu muun muassa kynttilöiden sytyttäminen.

Nykyään adventtiaika on muotoutunut, ei pelkästään kirkollisien toimien kautta vaan myös ihmisten yhdessäolon ja joulunodotuksen sekä ilon juhlaksi, pikkujouluksi, puurojuhlineen.