Kevään. ..

 kuvia. .., kuvia kaikennäköisiä 3.


Kevät etenee, kalenterin mukaan muutaman päivän kuluttua alkaa viimeinen kevätkuukausi, toukokuu, ennen kesää.
Terminen kevät on tullut maan eteläosissa huomattavan aikaisin, sillä jo helmikuun alussa Ahvenanmaalla alkoi kevät. Samoin eteläinen rannikko ja keskinen Suomi on nauttinut varhaisesta keväästä. Rannikolla terminen kevät alkoi jo 7-8 helmikuuta ja keskisessä Suomessa 22-23 helmikuuta.
Myös pohjoisessa kevät alkoi noin pari viikkoa sitten, lukuunottamatta aivan päälaen ja käsivarren seutua.

Oheiset kuvat ovat eilisen päivän aikana otettuja.

Lähde- ja lisätietoja: luettu 28.04.2014.
Ilmatieteenlaitos, Ilmasto; Kevättilastoja.

Kuvattu 27.04.2014 Haltialassa, Helsingissä.

Veteraanipäivä

Tänään, sunnuntaina 27. huhtikuuta, on juhlapäivä, jolloin vietetään kansallista veteraanipäivää.
Päivä on vakiintunut liputuspäivä.
Veteraanipäivän pääjuhla on Mikkelissä. Päivän tapahtumista voi lukea Mikkelin kaupungin sivuilta; Kansallinen veteraanipäivän pääjuhla.

Kansallista veteraanipäivää on vietetty vuodesta 1987 alkaen. Päivää vietetään sotiemme päättymisen ja rauhan alkamisen muistopäivänä kuin myös veteraaniemme kunniaksi.
Sotatoimet päättyivät Suomessa 27. huhtikuuta 1945 Lapin sodan päättyessä, jolloin viimeiset saksalaiset joukot vetäytyivät rajan yli Kilpisjärvellä Norjan puolelle.

Lähde- ja lisätietoja: luettu 27.04.2014.

Helsingin yliopiston almanakkatoimisto; Liputuspäivät 2014.
YLE, Oppiminen, Ihminen ja yhteiskunta; Kansallinen veteraanipäivä.
Sotiemme veteraanit; 1939-1945 Suomi taisteli.

Kuvat julkaistu aiemmin tässä blogissa.

Kirjan. ..

. ..ja ruusun päivä. Tänään!

 

Katso aiempi blogi Kirjan ja ruusun päivästä, tästä. 

Tai täältä, Kirjan ja ruusun päivä.

Kuvat julkaistu aiemmin tässä blogissa.

 

Maan. ..

. ..päivä!

Tänään vietetään kansainvälistä Maan päivää, virallisesti Äiti Maan päivää. Tämä päivä on saanut alkunsa jo vuonna 1970, jolloin sitä vietettiin ensi kerran Yhdysvalloissa. Silloin siihen osallistui yli 20 miljoonaa ihmistä. Vuonna 1990 Maan päivään ja sen tapahtumiin osallistui jo yli 200 miljoonaa ihmistä yli 140 maassa. Vuoden 1990 tapahtumien arvioidaan vaikuttaneen vuoden 1992  Rio de Janeirossa pidetyn ympäristökokouksen onnistumiseen.
Virallinen juhlapäivä  siitä tuli vuonna 2009, jolloin YK:n yleiskokous julisti tämän päivän kansainväliseksi juhlapäiväksi.

Tämän vuoden teemana on Vihreät kaupungit.

Eilisessä blogissani kirjoitin vaihtavani runoilun kasvukauden tarkasteluun. Tästä on hyvä aloittaa,
Maan päivä on mitä parhain luontopäivä. Päivän kohdalla voi itsekukin miettiä omaa tekemistään maapallomme, kuin myös itsensä hyväksi.
Eteläisessä Suomessa on aurinkoista, iltapäivän lämpötilaksi säätieteilijät arvioivat jopa lähes 20 astetta. Pääsiäisen päivät ovatkin olleet varsin aurinkoisia ja lämpimiä, joten ylös, ulos ja luontoon.



Miksi kuvissa on metsää, vaikka teemana on vihreät kaupungit? Maapallo tarvitsee metsiä ja ollakseen vihreä kaupunki, kaupunki tarvitsee myös puita ja toki paljon muuta ollakseen vihreä kaupunki.

Ajattele vihreästi - parempi sinulle, vielä parempi maapallolle.

Think green - better for you, better still on the earth.

Kuvattu 20. huhtikuuta 2014, Tuusulassa.

Lähde- ja lisätiedot: luettu 22.04.2014.

Yhdistyneet kansakunnat: Äiti Maan päivä, sivusto englanninkielinen.
YK:n yleiskokouksen julistus: 22.4.2009, A/RES/63/278, englanninkielinen.Earth Day: Earth Day Network, sivusto englanninkielinen.
Earth Day: Green Cities, tämän vuoden kampanja, englanninkielinen.
Suomen YK-liitto: Äiti Maan päivä.
Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Maan päivä.

Sukka

Tänään on pääsiäinen, sukkasunnuntai, pääsiäissunnuntai, 1. pääsiäispäivä, miksi sitä sitten kukin kutsuukaan. Tästä päivästä alkaa pääsiäisviikko, päättyen seuraavaan lauantaihin.
Pääsiäisviikko, jota kutsutaan myös riemuviikoksi, aloittaa pääsiäisajan, joka kestää aina seuraavaan helluntaihin.
Edellinen viikko, hiljainen viikko päättyi eilen hiljaiseen lauantaihin, lankalauantaihin.

Hiljaiselle viikolle kirjoitin jonkinlaisen runon jokaiselle päivälle, paitsi edelliselle sunnuntaille, palmusunnuntaille. Nyt runoilussa tulee tauko joksikin aikaa, syynä kevät.
Kevät on alkanut edistymään vauhdilla ja luonto herää eloon. Linnut visertävät jo kilvan, leskenlehtiä, valkovuokkoja ja muita kasveja nousee maasta kiivasta tahtia. Eteläinen Suomi on pääsiäispyhien aikaan paistatellut aurinkoisessa säässä, lämpötilan astelukemat hätyyttelevät jo 20 astetta.
Pohjoisessa sitä vastoin on vielä osin toista metriä lunta ja pakkastakin useita asteita.
Seuraava blogikirjoitus tähtääkin runoilun sijasta kasvukauden alun tarkasteluun, mahdollisesti alkavan viikon aikana.

Hiljaisuudessa - ihan sukkasillaan!

Kuvattu huhtikuussa 2014, Vantaalla.

Ukko

Nousehan Ukko ylväs,

laulamahan langat,

karkottamahan noidat,

riisumahan ristit,

katkomahan siteet kuoleman,

jot' pääseävät

kulkemahan kurjat,

vaeltamahan vaivaiset.

Kuvattu maaliskuussa 2014 Vihdissä.

Päivä

 

Päivä, – pitkä päivä,

lähes päättymätön.

Mutt' – pitkä päiväkin,

– päättyy aikanaan.

Onko, – onko

vastassa vain synkkä pimeys,

loputon yö ja kuolema?

Vai

löydämmekö ilon, sovinnon,

rauhan ja valoa elämän?

Kuvattu Pitkäperjantaina, 18.4.2014, Vantaalla.

Kärsimys

Kuljit tietäsi kärsien,

raskas taakka harteillasi.

Olit tuomittu,

– oikein vai väärin,

vain tuomitsija tietää.

Huudat apua pimeään,

vaan auttajaa ei löydy.

Hukassa on elämä,

päättynyt on,

– kärsimyksen tie.

Oliko se iloa,

– tuskaa, – kärsimystä,

– kenties?

Turhaa, – ei!

Kuvattu huhtikuussa 2014, Vantaalla.

Kellot

Kellot, – kenelle soivat,

kellot keväiset?

Paimenille kedoillaan,

yksinäisille kodeissaan,

ihmisille maailman turuilla,

– kaikkialla.

Kellojen sointi,

– viestinä on,

paimenkello, kutsukello,

milloin kuolinkello,

– milloin syntymän ilosanomaa soittaen.

Jokaiselle,

– omaa sanomaansa tuoden.

Kuvattu heinäkuussa 2013, Inarin Pielpajärvellä.

Harmaat. ..

. ..ristit.

.

Pimeni taivas,

mureni muurit,

vaikeni jyske,

– tykkien.

Haudanhiljaisuus,

ympärillä rauniot,

– savuavat,

– rikottu maa.

Taivaanrantaan,

piirtyvät ristit,

– harmaat.

He eivät palanneet,

– koskaan.

Kuvattu eilen Vantaan Korsossa.

Sammunut

Sammunut on tuli nuotion,

kadonnut on lämpö sen.

Ken äärellä istunut on,

vain yksin nuotio sen tietää.

Yksinäinen kulkija,

jatkanut on matkaansa,

– vai oliko heitä sittenkin,

– kaksi?

Mutt', – nuotio jäänyt on,
– hiljaisuudessa,

mustana, – hämärtyvässä illassa,

odottaen, – heräämistään eloon,

jotta lämpöä, – rauhaa,
– kulkijalle,

se antaa vois,

– jälleen. 

 Kuva: Kuvattu huhtikuussa 2014 Espoossa.

Hiljainen. ..

. ..viikko.

Lukuviikko on vaihtumassa hiljaiseen viikkoon. 

Piinaviikko, kärsimysviikko, hiljainen viikko eli tymintäviikko on palmu- ja pääsiäissunnuntain välinen aika, joka  kertaa päivä päivältä Kristuksen tuskien tien tapahtumia. Eri uskontokunnat nimittävät viikkoa eri tavalla, ortodoksit esimerkiksi Suuri viikko.
Myös Pyhä viikko on nimityksenä käytössä.
Pääsiäisen, pääsiäissunnuntain aika vaihtelee ja se voi olla 22.3 - 25.4 välisenä aikana.
Tästä päivästä alkaa pääsiäisviikko.

Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on kansanperinteessämme oma nimitys, joita on lausuttu hokemina. Nimillä on niin kristinopillista, kuin myös maataloustöihin liittyviä selityksiä.

Suomalaisessa perinteessä päivien nimitykset ovat:
palmusunnuntai eli virposunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, lankalauantai eli hiljainen lauantai.
Nimitykset saattavat vaihdella eri puolilla Suomea jonkin verran.

Ensimmäisestä pääsiäispäivästä käytetään nimitystä sukkasunnuntai tai pääsiäissunnuntai. Pääsiäissunnuntai ei kirkollisen kalenterin mukaan kuulu hiljaiseen viikkoon eikä paastonaikaan, vaan aloittaa uuden viikon, pääsiäisviikon.

Se, että pääsiäisaika on hyvinkin kristillistä juhlaa, ei sen tarvitse pelkästään sitä olla. Toisaalta pääsiäisaika antaa puitteet hiljaisuuteen ja rauhaan, josta tähän kevätaikaan voi nauttia vaikkapa luonnon heräämisenä.
Tänä vuonna ensimmäiset suviyöt, vaikka ei vielä kesä ole, sattuvat entisajan mukaan näihin päiviin. Ennen aikaan vuosi oli jaettu kahteen osaan, talveen ja kesään.
13-15 huhtikuuta (juliaanisen kalenterin mukaan 23-26.) olivat ensimmäisiä suviöitä, jolloin alettiin siirtymään sisästöistä ulkotöihin, tarkastelemaan luonnon merkkejä, milloin päästään aloittamaan toukotyöt.

Katso myös aiempi blogi 14.10.2013; Vuoden loppu ja alku.


Lähde- ja lisätietoja: luettu 13.04.2014.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: SKS Tietopaketit, Vuotuisjuhlat, Pääsiäinen.
Suomen ev.lut. kirkko: Kirkkokäsikirja - Evankeliumikirja kirkkovuoden pyhien mukaan, Pääsiäisjakso ja alasivut.
Wikipedia; Vapaa Tietosanakirja: Suuri viikko.

Kuva: Kuvattu Vantaalla maaliskuussa 2014.

Kevätilta

Kevätiltana

Kevätiltana,

kulkee mies verkalleen,

tuo hahmo kumarainen.

Aurinko, – laskee mailleen,

hämärä valtaa maiseman,

vaan pysähtyy mies,

– nuotiopaikkaa etsien,

– kenties.

 

Odottaa hän,

– kuunnellen, – katsellen,

hämärtyvässä illassa,

– rakkaintaan?

Aikansa odottaen,

sytyttää nuotion,

iltaan pimenevään.

Nuotion tuli valaisee ympäristön,

vaipuu mies hiljaisuuteen,

– yhä odottaen.

Kuuluu rasahdus,

kuin oksa katkennut ois.

Havahtuu mies,

– kuuntelemaan.

Onko se Hän,

– Odotettu?

Kuva: kuvattu toukokuussa 2013 Vantaalla.

Suomen. ..

. ..kielen päivä.

Tänään on Suomen kielen päivä ja vakiintunut liputuspäivä.

Tänään vietetään myös Mikael Agricolan päivää. Mikael Agricolaa pidetään kirjakielemme isänä.
Hänen ABC-kirjansa sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet ja se ilmestyi vuonna 1543.
Abckiria oli ensimmäinen suomen kielellä julkaistu teos.
Mikael Agricola syntyi noin vuonna 1510. Syntymäajasta ei ole aivan varmuutta. Hän kuoli 9. huhtikuuta 1557 ja sen tähden tämä päivä on asetettu ja nimetty kielemme juhlapäiväksi, vaikka yleensä syntymäpäivä on juhlapäivä.

Tänään on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä. Elias Lönnrot syntyi 9. huhtikuuta 1802. Hän on toinen kirjakielemme isä, kansalliseepoksemme luoja, kielemme uudistaja.
 

Katso myös tämän blogin 28. helmikuuta, 2014 julkaistu kirjoitus Kalevalasta, sekä eilinen blogi Lukuviikko. 


Lähde- ja lisätiedot: luettu 09.04.2014.
 
Yle, Oppiminen - Ihminen ja yhteiskunta/juhlapäivät; Mikael Agricolan päivä.
Suomen Pipliaseura/Mikael Agricola -säätiö; Mikael Agricola.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, tietopalvelut; Elias Lönnrot.
Elias Lönnrot -seura ry.; seuran -sivusto.
Helsingin yliopiston almanakkatoimisto; Liputuspäivät Suomessa 2014.

Kuva: julkaistu ensikerran 09.04.2013.

Lukuviikko

Lukuviikko alkanut!

Lukuviikko, 7-13. huhtikuuta, tarjoaa kirjallista ohjelmaa ympäri Suomea. Yli 70 tapahtumaa Helsingistä Rovaniemelle, sisältäen runsaasti ilmaisohjelmaa koko perheelle.

Lukuviikon teemana on Kohtaamispaikkana kirja. 

Miksi lukeminen on tärkeää ja miksi siitä kirjoitetaan tässä blogisssa. Tämä blogin piti olla luontoon liittyvää, luontokuvausta, tai sitten ei. Ja nyt kirjoitetaan lukuviikosta, lukemisesta. Lukemisen tärkeydestä voit lukea Lukukeskuksen sivuilta löytyvästä pdf-tiedostosta, täältä.

Se, miksi lukemisesta kirjoitan nyt tässä blogissa, on selvää, että tämänkin blogin lukemiseen tarvitaan lukutaitoa ja lukemansa, kirjoitetun tekstin ymmärtämistä.
Erityisesti, hyvä lukutaito auttaa ymmärtämään luontoon liittyviä kysymyksiä, antaa mahdollisuuden uusiin ulottuvuuksiin luonnon ymmärtämisessä, kuten kaikessa muussakin.

Tämän viikon aikana on erinomainen tilaisuus tutustua luontoon liittyvään kirjallisuuteen.


Katso lisää lukuviikosta Lukukeskuksen lukuviikko -sivuilta.



Lähde- ja lisätiedot: luettu 08.04.2014.  Lukukeskus

Kuva: Lukuviikon logo, Lukukeskus - Läscentrum ry.