sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Rauhallista. ..

. .. Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2016.




 
 
Kuvat julkaistu aiemmin tässä blogissa.


torstai 17. joulukuuta 2015

perjantai 27. marraskuuta 2015

E-kirja





Runo- ja valokuvakirja on hyväksytty e-kirjamyyntiin ja se on ilmestynyt e-kirjana (sähköisenä) tänään, sen ISBN -numero on 9789523187733.

 E-kirjaa on pian saatavilla e-kirjakaupoista, kuten Apple iBooks, Amazon Kindle Shop ja Google Play sekä Elisa Kirja.


Kuva on sama kuin edellisessä blogikirjoituksessa.


keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Kirja





Kirja on valmistunut ja ilmestynyt. Teos ilmestyi 11.11.2015.

Esikoisteokseni valmistui marraskuussa, pitkällisten ja vaiherikkaiden ponnistelujen jälkeen.
Teoksen ISBN -numero on 978-952-318-940-9.
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä määrittelin teoksen kuuluvan seuraaviin kirjastoluokkiin;
YKL 75.7, valokuvaus, valokuvataide, 82, runot ja 85.2, kuvakirjat.

Teosta voi hakea verkossa, joko ISBN -numerolla, väliviivoilla tai ilman.
Vaihtoehtoisesti voi kokeilla kirjoittamalla hakusanaksi esimerkiksi runo- ja valokuvakirja.
Googlen hakukoneella saa molemmissa tapauksessa muutamia osumia.
Muita hakumahdollisuuksia en ole kokeillut.

Lukunäyte on katsottavissa muun muassa Google -kirjat palvelussa,
jossa voi selata muutamia esimerkkisivuja.

Teosta on saatavilla suoraan kustantajalta, Books on Demand GmbH verkkokaupasta,
lisätietoja kustantajan sivulta.

Teoksen saatavuus vaihtelee, mutta on tilattavissa ainakin yleisempien
kirjoja myyvien liikkeiden kautta.
Samoin myös useista kirjoja myyvistä verkkokaupoista.

Kuva kuvattu Vantaalla marraskuussa 2015.


lauantai 31. lokakuuta 2015

Enkeleitä


Enkeleitä,


onko
– Heitä?


Kuvattu joulukuussa 2014, Vantaalla
 

torstai 15. lokakuuta 2015

Elämän sävel




Soittaa viulu valssia vainen,
tanssivat taivaalla,
kera revontulien,
- enkelparvet.

Tuikkivat tähtöset kaipuuta,
- kaukaisuuden,
- ikävän
- ja rakkauden.

Kuu valoaan tuo
pimeään iltaan.
Soivat kielet viulun,
säveltä elämän,
- uskon,
- toivon
- ja rakkauden.


Kuvattu juhannuksena 2013, Vantaalla.

keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Kuu







Maanantaiaamuna 28.9, oli täydellinen kuunpimennys, mutta sitä en nähnyt pilviverhon takia.
Pimennys oli lisäksi erikoinen, kuu oli pimennyksen aikana verenpunainen,
joka johtui nousevan auringon valosta.
Lisäksi tapahtumasta teki erikoisen vielä se että, kuu oli niin sanottu superkuu,
koska Kuu oli lähimpänä maata omalla kiertoradallaan.

Kuvien kuu kuvattu illalla, 29.9 ja aamuyöstä, 30.9.2015, Vantaalla.

Katso oheisesta linkistä tämän blogin vuoden 2013 superkuuta; Kuutamolla.






tiistai 22. syyskuuta 2015

Elo




Elätkö eilistä,
vai kuluvaa päivää,
– tai kenties jo huomista?

Pysähdy, – mieti,
eilinen on jo historiaa,
et sitä voi elää,
– toistamiseen.
Huomisesta et voi tietää,
olet kenties,
– jo kuollut.

Siis, vaihtoehdoksi jää,
vain elo tässä päivässä,
– elää elämää,
vain tässä ja nyt.


Kuvattu elokuussa 2014 Luirojärvellä, Urho Kekkosen kansallispuistossa, Sodankylässä.

 

lauantai 8. elokuuta 2015

Odotus



 
Odotan, - odotan,
aamua jo tulevaksi,
aurinkoa nousevaksi.

Odotan päivää,
auringon lämmittäviä säteitä.

Odotan iltaa,
hämärän laskeutumista.

Odotan yötä,
yön pimeyttä,
kuuta ja tähtitaivasta.

Koittaa jo seuraava aamu.
Ja uusi, - päivä, -  ilta, - yö.




Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.

 

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Unikeko





Uni ja keko, unikeko, unikeonpäivä, vanhoja sanoja, joita jäin pohtimaan tässä eräänä päivänä, mitä ne oikein merkitsevät. Uni ja keko lienevät selviä. Uni, ihmisen lepotila, jolloin on unessa ja jopa näkee unia. Unia on monenlaisia, päiväunista lähtien, joten ei siitä sen enempää.
Entä sitten keko? Ehkä tutuin lienee muurahaiskeko, tai kun puhutaan, että kantaa kortensa kekoon, esimerkiksi tekemällä jotain yhteistä. Siis, keko lienee olevan kasa, joka suippenee ylöspäin, kuten kuvassa oleva muurahaiskeko.

Mutta sitten, unikeko, siinä alkoi mietintä, mitä se oikeastaan tarkoittaa, onko se jonkinlainen unien kasa, kasautuma unista? Ei ole, vaikka voisi niin kuvitella, kun unista ei saa kiinteästi koottua kasaa. Mutta kuitenkin, unikeko, sanakirjaa tutkiessa tuleekin eteen mielenkiintoinen seikka, unikeko onkin jyrsijöihin, oravamaisiin jyrsijöihin, kuuluva nisäkäs, unikeko (Glis glis), joka on antanut nimensä myös unikekojen heimolle (Gliridae). Tästä päästäänkin jo luontoasioihin.

Eli, tämä pieni nisäkäs, joka elää pääosin Keski- ja Etelä-Euroopassa, nukkuu pääosan vuorokaudesta, jopa 20 tuntia. Tämän lisäksi, se  nukkuu vielä talviunta, noin seitsemän kuukautta.
Voisiko olla, että tämä nisäkäs on antanut unikeonpäivälle  nimensä. Sopisi kyllä verrattaen hyvin, koska unta riittää. Mutta, mutta, tunnettiinko kyseistä nisäkästä kovin varhain.

Carolus Linnaeus, joka ehkä paremmin tunnetaan nimellä Carl von Linné, loi ja kehitti pohjan nykyiselle tieteelliselle luokittelulle, taksonomian perusteille, eliöiden luokitteluun, tieteenalan,
jonka avulla tutkitaan ja luokitellaan eri eliölajeja.
Tällöin elettiin 1700 -luvun loppupuolta. Oliko tuolloin unikeko käytössä, vai saiko kyseinen nisäkäs nimensä jostain varhaisemmasta asiasta tässä järjestelmässä? Siinä kysymys, johon voi yrittää löytää vastausta varhaisemmasta historiasta.

Joka tapauksessa, unikeosta on mainittu eräässä saarnassa jo vuonna 1634*.
Näin ollen saattaa unikeko -nimitys johtua mahdollisesti jostain muusta syystä. Ehkä se juontaakin eräästä legendasta 200 -luvulta ja siitä kehkeytyneestä vanhasta kristillisestä merkkipäivästä. Legendan mukaan 200 -luvulla keisari Decius vainosi kristittyjä ja siitä syystä kyseiseen aikaan Efesoksessa eläneet seitsemän nuorukaista pakenivat luolaan, jossa sittemmin heräsivät noin 200 vuotta myöhemmin.
Tämän seurauksena syntyi kristillinen merkkipäivä, jota alettiin kutsumaan seitsemän nukkujan päiväksi. Päivä, jota meillä kutsutaan nykyään unikeonpäiväksi.
Päivää lienee vietetty jo keskiajalla ja se mainitaan Hemminki Maskulaisen laatimassa virsikirjan kalenterissa jo 1600-700 -luvuilla.

Nyttemmin Suomessa vietetään unikeonpäivää useilla paikkakunnilla ja Naantalin kaupungissa valitaan jopa valtakunnan virallinen Unikeko.

Unikeonpäivä liennee syntynyt tuon legendan myötä. Ainakin perusteet siihen on, koska legendan mukaan pitkä uni jatkui useita vuosia, oletettavasti. Vaikka legenda on legenda, ehkä sen seurauksena kuitenkin on, että juuri tämä päivä on unikeonpäivä.

Oli miten oli, ken nukkuu yleensä pitkään ja varsinkin kyseisenä päivänä, on Unikeko.


Huomaa, että tekstiin on liitetty muutamia linkityksiä, mikäli haluat tutustua kyseisiin asiohin erikseen. Linkitys johtaa Wikipediassa, kyseisille sivuille.


Lähde- ja lisätiedot; luettu 4.7.2015.

Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Unikeko, unikeonpäivä, uni, keko, Naantalin unikeonpäiväSeitsemän unikekoa.
Tunturisusi -sivusto: Unikeko.
Yliopiston almanakkatoimisto, Helsingin yliopisto: Julkaisut, blogi 1.7.2015, Onerva Ollila, Nukuttaako? - Unikeonpäivän vietosta ja taustasta.

Tietoa muissa verkkopalveluissa

Ortodoksi.net; Pyhät nukkujat
Helsingin kaupunginkirjasto, kysy.fi, kysymykset; Mistä tulee termi unikeko?

Kirjallisuus:

*Nykysuomen etymologinen sanakirja, Kaisa Häkkinen, 4. painos 2007, sivu 1404, WSOY, ISBN 978-951-27108-7. 
Kielitoimiston sanakirja, toimituskunta, 3. uudistettu painos 2012, Kotimaisten kielten keskus, ISBN 978-952-5446-76-1 (teossarja).

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Kylmä kivi





Kylmä kivi, jonka Jaakko heittää veteen, kylmentää vedet vanhan uskomuksen mukaan. Oli vanha uskomus oikeassa tai ei, kuluva kesä on ollut tähän asti viileähkö. Hellerajan ylittäviä päiviä on ollut vasta muutama ja yleisesti lämpötilat ovat pysytelleet melko alhaalla. Toki, lämpötilat ovat olleet vaihtelevia paikkakunnasta riippuen. Esimerkiksi nyt heinäkuussa lämpötilat ovat vaihdelleet esimerkiksi Kouvolassa 3. heinäkuuta mitatun 31,4 C asteen ja Sallassa 6. heinäkuuta mitatun -1,7 C asteen välillä.
Eli lämpötilat ovat olleet hetkellisesti reilusti hellerajan ylittäviä ja toisaalta myös pakkasen puolella lähes samaan aikaan. Tiedot perustuvat Ilmatieteenlaitoksen kuukausitilastoihin.

Nykyisin Jaakonpäivä, Jaakon nimipäivä, on 25. heinäkuuta ja se päättää samalla naisten viikon. Kirkollisena perinteenä päivä on ollut apostoli Jaakob vanhemman muistopäivä, joka liittyy Pyhä Jaakobin pyhiinvaellukseen ja siihen liittyvään symboliseen merkitykseen kiven pois heittämisellä.
Kiveä on tulkittu syntitaakaksi ja sen heittämistä pois vapautumiseen synneistä.
Toisaalta, ennen aikaa, pakanallisen perun mukaan päivä oli pyhitetty Ukolle, muinaisuskoisten ukkosen jumalalle ja sitä kutsuttiin Ukkosen päiväksi, johon taas liittyi monia eri asioita, muun muassa työn tekoon ja metelöintiin.




Joka tapauksessa, elokuu alkaa kohta ja olemme syyspuolella kesää. Tilastollisesti vedet alkavat viilenemään, heitti Jaakko kiven veteen tai ei.

Tekstiin on lisätty muutamia linkkejä, mikäli haluat lukea lisää Jaakonpäivään liittyvistä aiheista.
Linkkien kautta voit lukea muun muassa naisten viikosta, miten Ukko liittyy luontoon ja maanviljelykseen tai vaikka Pyhä Jaakobin pyhiinvaelluksen reitistä.

Valokuvat kuvattu Perämeren kansallispuistossa, heinäkuussa 2014.

Lähde- ja lisätietoja: luettu 12.7.2015.

Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Jaakonpäivä, Pyhä Jaakko Suomessa.
Ilmatieteenlaitos, Ilmasto: Kuukausitilastot
                                           Juhlapyhien sää, Jaakonpäivä; artikkeli Heittääkö Jaakko kylmän kiven?

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Joutenoloinen




Joutenoloinen mies,
käy polkua kaitaa,
niin tuttua reitti olla taitaa,
et' nuotiolla kahvinsa keitti.

Hiljaisna valkeata vaientaa,
jo riutui tuli nuotion.

Vaan mies,
hetken tuumailtuaan,
nuotion peitti,
selkähänsä repun heitti,
taipaleelle taittaa hän.

Jo matkahansa verkkaan käyden,
vaeltaen polkua kaitaa,
kohden tuntematonta raitaa.


Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Keskellä kesää



Kesän keskellä, tänään karhun päivänä, 13. heinäkuuta. Ennen aikaan, kun vuosi jaettiin kahteen osaan, vuosi, talvi, alkoi nykyisen syksyn tietämissä. 13. päivä heinäkuuta oli silloin keskikesä, kesän kääntyessä talvea kohden.
Vuoden tapahtumien seuraamiseen käytettiin riimusauvaa. Riimusauvat olivat aikansa kalentereita, puisia keppejä, joihin oli kaiverrettu koko vuoden kalenteri.
Siihen aikaan ei ollut ajanlasku niin minuutin päälle. Samaa sauvaa käytettiin usean vuoden ajan. Riimusauvat syrjäytyivät, kun painettuja kalentereita alkoi ilmestymään. Samalla ajanmääritys tarkentui.







Niin tai näin, keskikesä on nyt, oli kalenteri mikä tahansa. Heinäkuu on puolivälissä. Jos kesän mitta on keskimäärin noin 90-95 päivää, niin kesäkuukausien, kesä-, heinä-, elokuu, mukaan laskettuna on "noin" puoliväli kesässä.


Auvoista kesää!


Vuosien 2014 ja 2013 blogikirjoitukset 13. heinäkuuta tässä blogissa, 2014 ja 2013.


Lähde- ja lisätietoja:

Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Riimusauva, Karhunpäivä.
Yliopiston almanakkatoimisto, Helsingin yliopisto: Arkisto, Suomalaisia riimusauvoja.

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Sinulle!





Sinulle!

Purista lujasti,
rakasta rajusti,
syleile syvästi,
tänään, huomenna,
ensi vuonna,
nyt ja tulevaisuudessa,
koska elämme,

- vain hetken.


Kuvattu heinäkuussa 2015, Vantaalla.


keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Suuri hyppy



 Suuri hyppy - Big Jump




12. heinäkuuta, kello 15.



Kesä parhaimmillaan, mitä kaikkea kesään ja kesästä nauttimiseen kuuluu? 

Yksi varmaan on uiminen ja siihen meillä Suomessa on hyvät mahdollisuudet. Vesiä riittää, jos vain uimataitoa on. Mahdollisuudet tuhansien järvien maassa ovat runsaat. Mutta, mutta, - riittääkö puhdasta vettä, joka on sekä juoma-, että uimakelpoista, siinäpä kysymys? Tähän kysymykseen on havahduttu, koska ei ole mikään itsestäänselvyys, että vedet ovat puhtaita.
Mietitäänpä vaikka Itämeren tilannetta, jossa tilanne on vielä jotenkin siedettävä, mutta jonka rehevöityminen erilaisten päästöjen seurauksena kasvaa kaiken aikaa. Oman haittansa tuo myös erilaisten roskien lisääntyminen. Erityisen ongelman tuo myös runsas laivaliikenne ja suuri öljyonnettomuuden vaara. Entä sitten järvemme ja jokemme?



Vesi - se elämisen ehto!

Sen puolesta kannattaa tehdä työtä, vaikkapa osallistua vesiensuojelutempaukseen, joka itseasiassa onkin huvia.
Viettää luontopäivää vesien äärellä ja uida, yhdessä tai erikseen,
kukin halunsa mukaisesti.
12. heinäkuuta siihen on suurella porukalla mahdollisuus, kun
Euroopassa hypätään puhtaiden vesien puolesta.





Big Jump - Pulahdus, on eurooppalainen tapahtuma, jonka tarkoitus on kiinnittää huomiota vesien tilaan. Euroopassa alettiin kiinnittämään 1990 -luvun lopulla huomiota vesien kuntoon, erityisesti Elbe -joen tilaan ja muun muassa sen uimakelpoisuuteen. 2000 -luvun alkupuolella syntyi Euroopan jokien ohjelma ja sen myötä Euroopan uintipäivä, jota alettiin kutsumaan Big Jump -nimellä.
Vuonna 2005 oli ensimmäinen Euroopan kattava pulahduspäivä, liittyen 31 jokeen, 22 Euroopan maassa. Tapahtumaan osallistui noin 300.000 henkilöä.

Tapahtumaa on järjestetty vuosittain, vuodesta 2005 lähtien ja meillä Suomessakin jo muutaman kerran. Suomessa tapahtumaa koordinoi ja järjestää Suomen luonnonsuojeluliitto Pulahdus -nimellä.
Tänä vuonna Suomessa pidettävään tapahtumaan on liiton mukaan ilmoittautunut jo tapahtuman facebook -sivuilla noin 6000 pulahtajaa.
Päätapahtuma pidetään tänä vuonna Turussa, Ispoisten uimarannalla, mutta tapahtumia on myös muualla, esimerkiksi Helsingin Hietaniemessä.

Mutta, pulahdus veteen ei tietenkään vaadi tapahtumaan osallistumista, sanoisiko virallisesti. Jokainen meistä voi pulahtaa veteen niin halutessaan, mistä  sen oman pulahduspaikan sitten löytääkin.
Toki, jos hyppäät vieraassa paikassa, muista selvittää ensin paikan turvallisuus  hypyllesi.
Tuntemattomiin vesiin ei tule hypätä.

Hauskoja pulahduksia!


Pulahdus on Suomen luonnonsuojeluliiton vesiensuojelutempaus ja se on osa eurooppalaista vesiensuojeluohjelmaa Jäämereltä Välimerelle.


 Big Jump - Suuri hyppy,

puhtaiden vesien puolesta.


Inarinjärvi, Inari.


Lähde- ja lisätiedot: luettu 3.7.2015.

Suomen luonnonsuojeluliitto; Ajankohtaista, Pulahdus. Mitä sinä voit tehdä, Pulahdus 2015.
European Rivers Network; Big Jump 2005-2015. Sivusto on englanninkielinen.
Universität Greifswald, Institut für Botanik, Germany; Big Jump Challenge. Sivusto on englanninkielinen.

Suomen luonnonsuojeluliitto, Pulahduksen 2015 facebook -sivut; Pulahdus 2015.

Logo: European Rivers Network, France. 

Kuvat julkaistu aiemmin tässä blogissa.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Runo ja suvi


Tänään, runon ja suven päivänä, juhlapäivänä, joka on myös suomalaisen runoilijan ja kirjailijan Einon Leinon syntymäpäivä. Vietämme juhlaa keskellä suvea, saatamme nauttia auringosta ja runoudesta. Päivä on myös liputuspäivä, jo vuodesta 1998 alkaen.




Runous, eli lyriikka, on kirjallisuuden muoto ja vanhin sen lajeista. Runous alkoi suullisena sanataiteena, siirtyen runonlaulajien mukana toisille runonlaulajille ja kirjoitustaidon kehittyessä, runoja alettiin merkitsemään muistiin.
Suvi, vanha suomalainen sana, joka lienee esiintynyt jo uralilaisessa kantakielessä.
Suvi, suvena, suvella, suvessa, sanaa, missä muodossa sitä käytetäänkin, on paljon käytetty juuri, kun kesästä puhutaan, mutta myös talvesta puhuttaessa.
Vaikka suvella on muitakin merkityksiä, se liittyy useasti juuri luontoon.
Se on antanut osansa myös runouteen ja moniin sävelmiin. Sävelmiin, jotka liittyvät suveen, luontoon ja kesänviettoon ylipäätänsä.
Vuosien kuluessa Suvi on ja on ollut myös etunimeksi annettuna reilulla 14.000 henkilöllä ja se on ollut nimipäiväkalenterissa 1950 -luvun alusta lähtien. Suvin nimipäivä on kesäkuussa.
Suosion nimenä Suvi saavutti huippunsa 1980-90 -luvuilla.

Eino Leino - kirjailija, runoilija, jonka mittava tuotanto on osa kansallista kulttuuriperintöämme, oli synnynnäinen runoilija ja hänen runoutensa on vaikuttanut myös suomalaisen musiikkikulttuurin kehitykseen. Leinon elämästä ja kirjallisesta tuotannosta on tehty myös elokuvia, esimerkiksi elokuvat Ruusu ja kulkuri (1948) ja Pankkiherroja (1993).

Mikä onkaan näin erinomainen luontopäivä, kuin juuri tämä päivä. Kaunis suvipäivä ja runonlausuntaa esimerkiksi tyynen järven rannalla, saunan lämmetessä, koivikon vehreydessä.
Ja jos sattuisi satamaan, lausunta jatkuu vaikkapa saunan verannalla.

Tänään, heinäkuun 6. päivänä, on hyvä päivä viettää suvipäivää ja mikä ettei, suviyötäkin, satoi tai paistoi, luontopäivää parhaimmillaan, lukea tai jopa kirjoittaa, runoja, – luonnonhelmassa.
Keskikesä, sydänkesä, lähestyy, kesän selkä on taittumassa, päivät lyhenevät, mutta nauttikaamme suvesta tänään, – runouden kera.


Sinulle ja vain Sinulle!
Rakkaani,
Olet kuin luonto, jota ilman en voi elää.


Hyvää runon ja suven päivää!


Lähde- ja lisätietoja: luettu 3.7.2015.

Yle Oppiminen, juhlapäivät; Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.
Wikipedia, Vapaa Tietosanakirja: Suvi, Eino Leino.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansallisbiografia - verkkojulkaisu, artikkeli, Marja-Liisa Nevala; 
Leino Eino (1878-1926).*
SKS, Biografiakeskus; *Kansallisbiografia-verkkojulkaisu, Studia Biographica 4, Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1997–, URN:NBN:fi-fe20051410, ISSN 1799-4349.
Väestörekisterikeskus, verkkopalvelu; Nimipalvelu, Etunimihaku.

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Kesäpäivä







Eilen illalla oli kesäpäivänseisaus ja päivän pituus oli eteläisessä Suomessa minuuttia vaille 19 tuntia (pääkaupunkiseutu).
Aurinko oli pohjoisimmillaan kesäpäivänseisauksen aikana maapallon asennosta johtuen.
Pohjoisessa, noin napapiiriltä Pohjoiseen vietetään yötöntä yö, joka vähitellen alkaa väistymään, yön pidentyessä vähän kerrassaan.  Yötön yö jatkuu Utsjoella aina 28. heinäkuuta asti, jolloin aurinko alkaa jälleen laskea.


Oheiset kuvat otettu kesäpäivänseisauksen aikaan Vantaalla.

Viereisen kuvan koivu "kylpee" illan auringossa, lehtien kultaessa kauniisti auringonvaloa. Kuvassa Rauduskoivu (Betula pendula), joka on Suomen kansallispuu.






Kaksi muuta kuvaa ovat Juhannusruususta (Rosa pimpinellifolia (Rosa spinosissima))Pimpinellaruususta tai Suomenruususta, ihan, miten kukin sitä haluaa kutsua. Tämä kaunis ja makeasti tuoksuva ruusu juhlistaa kesän pisimpiä päiviä ja ainakin kuvien ruusut sattuivat kukinnallaan juuri juhannuksen tienoille.


Lähde-  ja lisätiedot: luettu 22.6.2015.

Ilmatieteenlaitos: Teematietoa, vuodenajat, Tähtitieteelliset vuodenajat.
Helsingin yliopisto: ARCturus-sivusto, Maa-Kuu-Aurinko, vuodenajat.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: Taivaalla/Tähtitaivas 2015, kesäkuu, Aurinko ja Kuu.
Luontoportti: Juhannusruusu, Rauduskoivu.




Pyhä




 Pyhä



Katseen kohottaen
ylös taivaaseen,
kohtaen näkymän,
Sinut, Pyhä, Ikuinen.

Silmäin kuva,
- Sinusta,
luo ikävän ja kaipuun,
sydämeen yksinäisen,
erämaan vaeltajan.

Kun luoksein Sinun,
käy vaeltaja rauhaton,
rauhan sieluunsa saa,
elämän löytää, kukaties,
uskossa, toivossa ja rakkaudessa.





Kuvattu kesäkuussa 2015, Pyhä-Luoston kansallispuistossa, Pelkosenniemellä.
Kuvissa Pyhätunturien tunturiketju Lampivaaralta, Pyhäkuru, Karhukuru ja 
Noitatunturi Uhriharjulta ja Kultakeron jyrkänne Pyhäkurusta kuvattuina.



sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Valo ja pimeys




 
Tullessasi toit valon.
Lähtiessäsi, – tuli pimeys.
Jäljelle jäi vain,
- usko,
- toivo
ja
- rakkaus.




Kuvattu kesäkuussa 2015, Pyhäjoen varressa, Pyhä-Luoston kansallispuistossa, Pelkosenniemellä.
Kuvien kukka Rentukka (Caltha palustris).

Kitara





Soittaa kitara,
hiljaisia säveliään,
niin surumielisiä,
kaipuun tuntien.

Kielet kitaran
kertoo tarinaa,
kaipuun koskettavan.

Sinua ikävä on,
kaipuun polttava tunne
raastaa rinnassain,
alati mieleen nousee
kuva Sinusta,

– Oi Rakkahin.


Kuvattu Vantaalla tammikuussa 2014.


lauantai 20. kesäkuuta 2015

Kokko





Kokko, kokoista, kokoin, siis nythän on juhannus ja kokkojen aikaa.
Moni varmaan muistaa lapsuudestaan vanhan sanonnan;

"Kokko! Kokoo kokoon koko kokko. Koko kokkoko? Koko kokko."



Kokko, merkillinen sana, vaan sanopa tuo kursiivilla kirjoitettu lause nopeasti, kun sen sanominen on hitaamminkin jo haastaavaa.

No niin, kokko, joka sanana mainitaan Suomen kirjakielesssä ensi kertaa jo vuonna 1702 Henrik Florinuksen sananlaskukokoelmassa¹.
Kokosta puhuttaessa lienee usein kysymys juuri juhannuskokosta, pääsiäiskokosta tai Helluntain helavalkeista. Oli miten oli, kokkotulia on poltettu monesta syystä ja kokkovalkeat ovat vanha perinne satojen vuosien takaa, joilla muun muassa on ollut tarkoitus pitää pahat henget loitolla.
Myös runokielessä kokko sanaa on käytetty, esimerkiksi kalevalaisessa runoudessa, jossa se on merkinnyt jättimäistä kotkaa.




Ollos kaikilla kuitenkin,

Hauska Juhannus!



Kuvattu juhannuksena 2015, Helsingin Karhusaaressa.

Lähde- ja lisätietoja: luettu 20.6.2015.

¹ Nykysuomen etymologinen sanakirja, Kaisa Häkkinen, sivu 458, WSOY 2004, ISBN 978-951-27108-7.
Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Juhannuskokko, Kokko, Homonymia.
Tieteen termipankki: Kielitiede, homonymia.

perjantai 19. kesäkuuta 2015

Neito




 Neito ylväs
ahon laitaa alastonna käy
pellolla piehtaroimahan.

Lemmenloitsuja loitsien
taikavastan taittaen
pojalle loihtimahan
kiirehellä kirkkohon
kiertämähän kirkon.

Suvella sulhasen
juhannusyönä justihin
pauloihinsa kietoen.

 
Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.


Valon juhlaa






 Tänään, perjantaina 19. kesäkuuta, on juhannusaatto, on vuoden valoisinta aikaa pohjoisella pallonpuoliskolla. Kesäpäivänseisaus, eli pisin ja valoisin päivä on sunnuntaina 21. kesäkuuta,
jonka jälkeen alkaa yö jälleen pidentyä.
Juhannus, (mittumaari) on juuri valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäpäiväseisauksen aikaan.
Meillä juhannus on ollut jo alun perin muinaisuskontoon liittyvä juhla, jolloin palvottiin aurinkoa, ja joka oli esi-isiemme säänjumala Ukon juhlaa sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.
Keskiajalla kirkko julisti kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi (vuodelta 1316 maininta "Nativitas Johannis baptiste"), jolloin juhlan nimeksi yleistyi juhannus.
Juhannus on Johannes-nimen vanha ääntämismuoto.
Perinteisesti juhannuspäivä on ollut juuri 24. kesäkuuta, mutta joka on siirretty eri tahojen vaatimuksesta 20 - 26. kesäkuuta väliselle ajalle, vuodesta riippuen.
Juhannuspäivä on Suomen lipun päivä ja se on virallinen liputuspäivä. Liputusaika on poikkeuksellinen ja se alkaa jo juhannusaattona kello 18.00 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.00.


Mitä kaikkea juhannus sitten on? Juhannus ja juhannuspäivä on Suomen lipun juhlapäivä, kirkollinen juhla, Johannes Kastajan syntymäpäivä (24.6), valon, yöttömän yön ja keskiyön auringon juhla. Monille se on myös hää- ja rippijuhlaa. Useilla paikkakunnilla vietetään monenlaisia juhannusjuhlia, juhannustansseja, kokkojuhlia, -festivaaleja, ja monia muita kyläjuhlia. Vanhastaan juhannuksena saunotaan, tehdään taikoja, poltetaan kokkoja katsotaan enteitä, melutaan ja juovutaan.

Lukijoilleni toivotan alla olevan kuvan myötä,

 Hyvää Juhannusta !






Edellisiä kirjoituksia juhannuksesta ja keskikesästä tässä blogissa, lue tästä.

Kuvat julkaistu aiemmin tässä blogissa.

Lähde- ja lisätiedot: luettu 19.6.2015.

Suomen Kirjallisuuden Seura, verkkopalvelu: Tietopaketit, vuotuisjuhlat, juhannus.
Kotimaisten kielten keskus: Kotuksen kolumnit, Juhannus ja mittumaari.
Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Juhannus, Kesäpäivänseisaus.
Sisäministeriö: Suomen lippu, Liputuspäivät ja ajat.

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Niin hiljaa





Niin hiljaa, niin hiljaa,
 luonto laulaa lauluaan.

Niin hiljaa,
soi tuulessa balladi,
- rakkauden,
- kahden ihmisen.


 Kuvattu heinäkuussa 2014, Polojärvi, Taivalkoski/Kuusamo.


maanantai 8. kesäkuuta 2015

Valtameri








Tänään, Valtamerien päivänä, on erinomainen luontopäivä vesien äärellä. Suomessa ei tosin ole valtameriä, mutta niiden vaikutuksien piiriin silti kuulumme.
Meillä ehkä tämä päivä voisi olla Merien päivä, sillä onhan meillä useita meriä.


Tämän vuoden teemana on englanniksi,


Healthy oceans, healthy planet. 

Vapaasti suomennettuna;

Terveet (valta)meret, terve maapallo.


Teemalla pyritään vaikuttamaan muovien kertymiseen meriin, ehkäisemään kertymistä ja poistamaan sitä meristä. Muovi on erittäin suuri uhka luonnonkierrossa.







Logo ja video: The Ocean Project, World Oceans Day.

Lähde- ja lisätietoja: luettu 31.05.2015.

Suomen YK-liitto; Maailman merien päivä.

Pallonkutistajat, vetoomus. Meret  ovat täynnä roskaa, allekirjoita vetoomus päättäjille kansainvälisen muovisopimuksen aikaansaamiseksi. Lue lisää oheisen linkin kautta.

United Nations; World Oceans Day.
World Oceans Day -sivusto. Sivusto on englanninkielinen.


perjantai 5. kesäkuuta 2015

Ympäristö





Tänään vietetään kansainvälistä Maailman ympäristöpäivää, päivää, jota on vietetty jo vuodesta
1973 lähtien. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota ympäristöön ja ympäristökysymyksiin.

Ympäristö, mitä kaikkea se on, sitä ei aina tule ajatelleeksi. Ympäristö sanana kuulostaa vähän
ehkä yksinkertaiselta, se on vaan ympäristö. Mutta, mitä kaikkea tuo sana pitää sisällään ja mihin kaikkeen se liittyy, on erittäin laaja ja merkityksellinen ihmisen hyvinvoinnille.
Sillä maapallo on ihmiskunnalle vielä ainut ympäristö elää ja emme voi elää siten, että maapallo
olisi rajaton ja sitä voisi hyödyntää rajattomasti.
Se millainen on ympäristömme, esimerkiksi asuin-, elin-, tai työympäristömme, lähi-, tai luontoympäristömme, vaikuttaa meidän jokaisen päivittäiseen elämään ja hyvinvointiin.
Tai pahoinvointiin.
Miten jokainen meistä vaikuttaa ympäristöömme ja käyttää sitä, ei ole vähäpätöinen asia. 

Tämän vuoden teemana on kestävä kulutus, jonka iskulauseena on englanniksi,


"Seven Billion Dreams, One Planet, Consume with Care."

vapaasti suomennettuna,

Seitsemän miljardia unelmia, vain yksi maapallo, kuluta kohtuullisesti.


Ympäristöasioista voit lukea lisää Ympäristöministeriön ja ympäristöhallinnon verkkopalveluista, Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, ymparisto.fi, Suomen ympäristökeskus, syke.fi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ara.fi.



Lähde- ja lisätiedot: Luettu 31.05.2015.

United Nations, Unep; World Environment Day.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Purista




Purista, purista mua hiljaa,
hiljaa sylissäsi sun.
Jotta ikävän ja kaipuun
unohtaa voin.

Kosketa, kosketa mua hellästi,
hellästi sylissäsi sun.
Jotta kyyneleet kuivata voin.

Hyväile, hyväile vaan,
hyväile sylissäsi sun.
Jotta läheisyytesi, lämpösi,
tuntea voin.

Purista, purista mua,
– hiljaa,
sylissäsi sun,
ei sanoja tarvita,
rakkaudessa,
– sun ja mun.





Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.