lauantai 27. syyskuuta 2014

Puun päivä


Puun päivä, mikä onkaan parempi luontopäivä, kuin juuri Puun päivä. Sen viettoon on monia mahdollisuuksia, vain mielikuvitus on rajana.
Puun merkitys ihmisille ja ihmiskunnalle on erittäin suuri, ilman puuta, – puita, ei ihminen tule toimeen. Ihmisten tulisi ymmärtää puiden ja metsien elintärkeän merkityksen koko maailmalle.
Puut eivät tarvitse ihmistä, mutta ihminen tarvitsee puita.
Päivän tarkoituksena onkin kiinnittää huomiota puiden ja metsien merkitykseen ja suojeluun.
Useissa maissa Puun päivää tai puunistutuspäivää vietetään alkuvuodesta.


Kelopuita kansallispuistossa.


Suomalaista Puun päivää on vietetty vuodesta 1998 lähtien. Päiväksi valikoitui tuolloin 27.9. eli Vesan päivä. Alunperin Puun päivä sai alkunsa Lohjalla, jossa lohjalaiset istuttivat vuonna 1997 Lohjalle itsenäisyyden 80-vuotisjuhlan kunniaksi Juhlametsän.
Pienestä taimesta Puun päivän vietto on juurtunut ja kasvanut - hitaasti ja varmasti, kuten puun kuuluukin - jo melkoisen tunnetuksi kautta koko maan.



Puita Sokostin rinteillä.
Puita Sokostin rinteillä.
Löydä oma nimikkopuusi!

Seuraa puun kehitystä ja
vaikutuksia, miten ne muuttuvat ajan kulussa.

Saatat yllättyä? Puusta!




Puut auringonlaskun aikaan Kakslauttasessa.


Puun juhlaa voi itsekukin viettää omalla tavallaan, vaikkapa esimerkiksi samoilemalla metsissä, kävelemällä puistoissa, istuttamalla puita, tai osallistumalla eri Puun päivän tapahtumiin, joita jo muutamilla paikkakunnilla järjestetään eri toimijoiden toimesta.

Tänä vuonna Puun päivän teema on "Puu - hyötykasvi".



Puuvuori, maataideteos, kuva © Strata.


Puun päivänä, erityisesti, kannattaa kiinnittää huomiota, mihin kaikkeen puu/puut oikeastaan liittyvät.
Näetkö puut metsältä ja metsän puilta, onko kotipuistosi puut kadonneet rakennustyömaan alle, ovatko kotisi huonekalut muovia, vai puuta tai jotain muuta?
Oletko katsellut puutonta maisemaa, vai maisemaa puineen? Oletko koskaan ajatellut maisema-, ympäristö- ja maataidetta, johon liittyvät alati muuttuvat puu tai puut?
Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia on, josta yhtenä esimerkkinä on Ylöjärven kaupungissa, Pinsiön kylässä sijaitseva, Agnes Denesin suunnittelema puistomainen maataideteos, – Puuvuori.
Yllä kuva Puuvuoresta, joka on vuodelta 1997 sekä kaaviokuva taideteoksesta.
Lue lisää taiteilijasta, taideteokseen liityvästä projektista ja itse Puuvuoresta, tästä.


Lisätietoja:
Puuvuori ja Strata- hanke, Strata.
Wikipedia: Agnes Denes, sivusto on englanninkielinen. 
Agnes Denes, kotisivut, sivusto on englanninkielinen. 
Puun päivä/Puun päivän haaste, VisitLohja.fi

Kuvat: Puuvuori, kaavio, Strata ry.
Muut kuvat: kuvattu syyskuu 2014 alkupuolella Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Kakslauttasessa, Sodankylässä.

tiistai 23. syyskuuta 2014

Syyspäivä



Kesän viimeisiä auringonsäteitä, vai syksyn ensimmäisiä.

Auringonlasku Urho Kekkosen kansallispuistossa.




Tänään on syyspäiväntasaus, eli Aurinko siirtyy pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle.
Päivä ja yö on noin suunnilleen kaikkialla maapallolla yhtä pitkä.
Pohjoisnavalla alkaa puoli vuotta kestävä yö ja etelänavalla vastaavasti puolivuotinen päivä.
Syksy on alkanut. Ruska tosin alkaa olla jo ohi pohjoisessa, etelässä sitä vielä odotellaan. Ensimmäiset pakkasyöt ovat olleet ja menneet.
Viimeisiä havaintoja tänään muun muassa Värriöstä, kun lämpömittarin lukema laski viime yönä jo alle -10 pakkasastetta ja eilen Inarissa lähes 10 astetta pakkasta.
Myös lunta on alkuviikosta satanut jo muutamin paikoin.


Aamun kuuraa kasvien lehdillä pakkasyön jälkeen.

Pakkanen muodosti omia kuvioitaan kasvien lehdille.




Tunturikoivun takana on myös järvi ja tunturit, vaan ei näy.

Yksinäinen tunturikoivu ruskan keskellä, järven rannassa ja sumussa.
Yöllä oli pakkasta ja aamulla järvellä nousi sumu, vesien jäähtyessä nopeasti.
Sumuun katosivat, niin järvi, kuin myös taustalla olevat tunturitkin.


Kuvattu Urho Kekkosen kansallispuistossa, Sodankylässä, Luirojärvellä syyskuun toisella viikolla, 2014.



perjantai 5. syyskuuta 2014

Näkymätön. ..


. .., niin mikä?

Näkymätön, ei silmin havaittava, unohdettu, huomaamaton, kadonnut.

Näkymätön vai näkyvä, siinä vaihtoehdot. Ei ole paljon valinnanvaraa, vaihtoehtoja on vain kaksi.
Toinen vaihtoehdoista – näkyvä, on kaiken aikaa näkyvissä.
Mutta näemmekö me ihmiset silti näkyvääkään?
Toisaalta, näkymätön on näkymätön, vaikka se on silmiemme edessä kaiken aikaa.
Päivästä, jopa vuodesta toiseen kuljemme, näkemättä edes sitä näkyvää, saati sitten näkymätöntä.
Ja näkyväkin saattaa vaipua unholaan, tai emme muuten sitä huomaa päivittäisessä elämässämme.
Valitettavan usein, myös se näkymätön katoaa kokonaan, eikä sitä enää löydy edes historian kirjoista.

Jaa'a, nyt ehkä lukijassa herää kysymys, mitä höpötystä tämä on. 
Mistä oikein on kysymys?

Ei paljasteta ihan vielä. Kysymys on kuitenkin kaikkia meitä koskettava, siltä ei voi välttyä kukaan.
Se koskee kaikkia maapallon ihmisiä, sen vaikutuksien ulottuessa laajalti, ylitse maapallon, koko luomakunnan. Siihen ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat kaikki maapallon ihmiset, niin edesmenneet, kuin tänä päivänä elävätkin.
Sen vaikutukset koskettavat pitkälti tulevaisuuteen, alati muuttuen, eikä siltä välty uudet syntyvät ihmisetkään, jotka aikanaan luovat siihen omat vaikutuksensa.

Kysymys on;
kulttuuriperinnöstä, aineettomasta, kuin myös aineellisesta, kulttuuriympäristöstä, eli yksinkertaisesti – ympäristöstä.

Ympäristöstä, jossa, elämme, asumme ja vaikutamme, elinpiiristämme ja sen perinteistä. 

Kun puhumme ympäristöstä, puhumme samalla ihmisoikeuksista, elämän arvoista, ihmisen vapaudesta elämään. Samassa yhteydessä puhumme myös ihmisten yhteisöllisyydestä, yhteenkuuluvuudesta, suvaitsevaisuudesta, arvonannosta, sodasta ja rauhasta, elämisen oikeutuksesta.

Puhuttaessa ympäristöstä, siihen vaikuttavista tekijöistä, puhutaan ihmisen hyvinvoinnista.
Ympäristön ja siihen liittyvien tekijöiden merkitys on erittäin suuri ihmisen elämässä, vaikka sitä ei aina tule ajatelleeksi. Se on ikäänkuin itsestään selvä olotila, tässä olen, en muuta voi.
Vaikka jokainen ratkaisu, ihmisen päätös tehdä jotain, vaikuttaa ympäristöön aina jossain määrin, enemmän tai vähemmän, niin hyvässä, kuin pahassa.

Ympäristöstä puhuttaessa tulee huomioida myös luonto, jota ei pidä unohtaa, ei sen olemassaoloa, ei vaikutuksia ympäristöömme. Koska luonnon hyvinvointi on edellytys ihmisen hyvinvoinnille.

Miksi tämä kirjoitus?
Siksi, että jokainen meistä voi vaikuttaa ympäristöömme ja siksi, että viikon päästä, 12-14. 9, huipentuu jokavuotiset Euroopan kulttuuriympäristön päivät.
Nämä päivät ovat saaneet alkunsa 90 -luvulla, silloisella nimellään Euroopan rakennusperintöpäivät, aina vuoteen 2013 asti. Päivien synty luotiin silti jo 80 -luvulla Ranskassa. Silloin oli ensimmäinen Historiallisten monumenttien avointen ovien päivä Journées Portes Ouvertes. Tästä tapahtumasta alkoi kehittymään nykyinen Euroopan kulttuuriympäristöpäivät.

Nyt nämä päivät ovat ensi kertaa uudella nimellään, Euroopan kulttuuriympäristöpäivät.
Päivät ovat olleet eri vuosina omalla teemallaan ja jokainen teemavuosi on kiinnittänyt huomiota tiettyyn aiheeseen. Tämän vuoden teemana on Näkymätön kulttuuriympäristö.

Suomessa, teemavuosi käynnistyi alkuvuodesta avajaistilaisuudella Säätytalolla, jossa avauspuheenvuorossaan asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen totesi;

"- Kulttuuriympäristö saatetaan usein mieltää vain poikkeuksellisen arvokkaiksi ympäristöiksi tai suojelluiksi kohteiksi. Käsite on tietysti monisäikeisempi. Kulttuuriympäristön arvo ei synnykään vain sen näkyvästä osasta, vaan myös siihen liittyvästä elämästä, tarinoista ja muistoista. Näkymättömäksi saattaa jäädä myös konkreettinen arjen ympäristö, johon jokapäiväisten reittien varrella ei juurikaan tule kiinnittäneeksi huomiota." (Lainaus Suomen Kotiseutuliitto 12.3.2014, verkkopalvelu.)


Lisätietoja Euroopan kulttuuriympäristöpäivistä alla olevien linkkien kautta.

Kaikkien yhteinen kulttuuriperintö, Museovirasto ja Suomen Kotiseutuliitto.
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät, Rakennusperintö.fi -sivusto, Rakennusperinto.fi -palvelun tuottavat Ympäristöministeriö ja Museovirasto.
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät, Näkymätön kulttuuriympäristö, Suomen Kotiseutuliitto, verkkopalvelu.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kansainvälistä toimintaa koordinoi Euroopan neuvosto, joka on luonut tapahtumaa varten myös oman sivuston, josta voi katsoa, miltä Euroopan kulttuuriympäristöpäivät näyttävät Euroopan kartalla!

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät,  http://www.europeanheritagedays.com/
Sivusto on vielä toistaiseksi englanninkielinen. Päivien tapahtumia eri Euroopan maissa on esille sivuston kansainvälisille verkkosivuilla, myös Suomesta.