Kesäpäivä

Eilen illalla oli kesäpäivänseisaus ja päivän pituus oli eteläisessä Suomessa minuuttia vaille 19 tuntia (pääkaupunkiseutu).
Aurinko oli pohjoisimmillaan kesäpäivänseisauksen aikana maapallon asennosta johtuen.
Pohjoisessa, noin napapiiriltä Pohjoiseen vietetään yötöntä yö, joka vähitellen alkaa väistymään, yön pidentyessä vähän kerrassaan.  Yötön yö jatkuu Utsjoella aina 28. heinäkuuta asti, jolloin aurinko alkaa jälleen laskea.


Oheiset kuvat otettu kesäpäivänseisauksen aikaan Vantaalla.

Viereisen kuvan koivu "kylpee" illan auringossa, lehtien kultaessa kauniisti auringonvaloa. Kuvassa Rauduskoivu (Betula pendula), joka on Suomen kansallispuu.






Kaksi muuta kuvaa ovat Juhannusruususta (Rosa pimpinellifolia (Rosa spinosissima)), Pimpinellaruususta tai Suomenruususta, ihan, miten kukin sitä haluaa kutsua. Tämä kaunis ja makeasti tuoksuva ruusu juhlistaa kesän pisimpiä päiviä ja ainakin kuvien ruusut sattuivat kukinnallaan juuri juhannuksen tienoille.


Lähde-  ja lisätiedot: luettu 22.6.2015.

Ilmatieteenlaitos: Teematietoa, vuodenajat, Tähtitieteelliset vuodenajat.
Helsingin yliopisto: ARCturus-sivusto, Maa-Kuu-Aurinko, vuodenajat.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: Taivaalla/Tähtitaivas 2015, kesäkuu, Aurinko ja Kuu.
Luontoportti: Juhannusruusu, Rauduskoivu.

Pyhä

 Pyhä

Katseen kohottaen

ylös taivaaseen,

kohtaen näkymän,

Sinut, Pyhä, Ikuinen.

Silmäin kuva,

- Sinusta,

luo ikävän ja kaipuun,

sydämeen yksinäisen,

erämaan vaeltajan.

Kun luoksein Sinun,

käy vaeltaja rauhaton,

rauhan sieluunsa saa,

elämän löytää, kukaties,

uskossa, toivossa ja rakkaudessa.

Kuvattu kesäkuussa 2015, Pyhä-Luoston kansallispuistossa, Pelkosenniemellä.

Kuvissa Pyhätunturien tunturiketju Lampivaaralta, Pyhäkuru, Karhukuru ja 

Noitatunturi Uhriharjulta ja Kultakeron jyrkänne Pyhäkurusta kuvattuina.

Valo ja pimeys

 

Tullessasi toit valon.
Lähtiessäsi, – tuli pimeys.
Jäljelle jäi vain,
- usko,
- toivo
ja
- rakkaus.

Kuvattu kesäkuussa 2015, Pyhäjoen varressa, Pyhä-Luoston kansallispuistossa, Pelkosenniemellä.

Kuvien kukka Rentukka (Caltha palustris).

Kitara

Soittaa kitara,
hiljaisia säveliään,
niin surumielisiä,
kaipuun tuntien.

Kielet kitaran
kertoo tarinaa,
kaipuun koskettavan.

Sinua ikävä on,
kaipuun polttava tunne
raastaa rinnassain,
alati mieleen nousee
kuva Sinusta,

– Oi Rakkahin.

Kuvattu Vantaalla tammikuussa 2014.

Kokko

Kokko, kokoista, kokoin, siis nythän on juhannus ja kokkojen aikaa.

Moni varmaan muistaa lapsuudestaan vanhan sanonnan;

"Kokko! Kokoo kokoon koko kokko. Koko kokkoko? Koko kokko."

Kokko, merkillinen sana, vaan sanopa tuo kursiivilla kirjoitettu lause nopeasti, kun sen sanominen on hitaamminkin jo haastaavaa.

No niin, kokko, joka sanana mainitaan Suomen kirjakielesssä ensi kertaa jo vuonna 1702 Henrik Florinuksen sananlaskukokoelmassa¹.
Kokosta puhuttaessa lienee usein kysymys juuri juhannuskokosta, pääsiäiskokosta tai Helluntain helavalkeista. Oli miten oli, kokkotulia on poltettu monesta syystä ja kokkovalkeat ovat vanha perinne satojen vuosien takaa, joilla muun muassa on ollut tarkoitus pitää pahat henget loitolla.
Myös runokielessä kokko sanaa on käytetty, esimerkiksi kalevalaisessa runoudessa, jossa se on merkinnyt jättimäistä kotkaa.




Ollos kaikilla kuitenkin,

Hauska Juhannus!

Kuvattu juhannuksena 2015, Helsingin Karhusaaressa.

Lähde- ja lisätietoja: luettu 20.6.2015.

¹ Nykysuomen etymologinen sanakirja, Kaisa Häkkinen, sivu 458, WSOY 2004, ISBN 978-951-27108-7.
Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Juhannuskokko, Kokko, Homonymia.
Tieteen termipankki: Kielitiede, homonymia.

Neito

 Neito ylväs

ahon laitaa alastonna käy

pellolla piehtaroimahan.

Lemmenloitsuja loitsien

taikavastan taittaen

pojalle loihtimahan

kiirehellä kirkkohon

kiertämähän kirkon.

Suvella sulhasen

juhannusyönä justihin

pauloihinsa kietoen.

 

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.

Valon juhlaa

 Tänään, perjantaina 19. kesäkuuta, on juhannusaatto, on vuoden valoisinta aikaa pohjoisella pallonpuoliskolla. Kesäpäivänseisaus, eli pisin ja valoisin päivä on sunnuntaina 21. kesäkuuta,
jonka jälkeen alkaa yö jälleen pidentyä.
Juhannus, (mittumaari) on juuri valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäpäiväseisauksen aikaan.
Meillä juhannus on ollut jo alun perin muinaisuskontoon liittyvä juhla, jolloin palvottiin aurinkoa, ja joka oli esi-isiemme säänjumala Ukon juhlaa sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.
Keskiajalla kirkko julisti kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi (vuodelta 1316 maininta "Nativitas Johannis baptiste"), jolloin juhlan nimeksi yleistyi juhannus.
Juhannus on Johannes-nimen vanha ääntämismuoto.
Perinteisesti juhannuspäivä on ollut juuri 24. kesäkuuta, mutta joka on siirretty eri tahojen vaatimuksesta 20 - 26. kesäkuuta väliselle ajalle, vuodesta riippuen.
Juhannuspäivä on Suomen lipun päivä ja se on virallinen liputuspäivä. Liputusaika on poikkeuksellinen ja se alkaa jo juhannusaattona kello 18.00 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.00.


Mitä kaikkea juhannus sitten on? Juhannus ja juhannuspäivä on Suomen lipun juhlapäivä, kirkollinen juhla, Johannes Kastajan syntymäpäivä (24.6), valon, yöttömän yön ja keskiyön auringon juhla. Monille se on myös hää- ja rippijuhlaa. Useilla paikkakunnilla vietetään monenlaisia juhannusjuhlia, juhannustansseja, kokkojuhlia, -festivaaleja, ja monia muita kyläjuhlia. Vanhastaan juhannuksena saunotaan, tehdään taikoja, poltetaan kokkoja katsotaan enteitä, melutaan ja juovutaan.

Lukijoilleni toivotan alla olevan kuvan myötä,

 Hyvää Juhannusta !

Edellisiä kirjoituksia juhannuksesta ja keskikesästä tässä blogissa, lue tästä.

Kuvat julkaistu aiemmin tässä blogissa.

Lähde- ja lisätiedot: luettu 19.6.2015.

Suomen Kirjallisuuden Seura, verkkopalvelu: Tietopaketit, vuotuisjuhlat, juhannus.
Kotimaisten kielten keskus: Kotuksen kolumnit, Juhannus ja mittumaari.
Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Juhannus, Kesäpäivänseisaus.
Sisäministeriö: Suomen lippu, Liputuspäivät ja ajat.

Niin hiljaa

Niin hiljaa, niin hiljaa,

 luonto laulaa lauluaan.

Niin hiljaa,

soi tuulessa balladi,

- rakkauden,

- kahden ihmisen.

 Kuvattu heinäkuussa 2014, Polojärvi, Taivalkoski/Kuusamo.

Valtameri

Tänään, Valtamerien päivänä, on erinomainen luontopäivä vesien äärellä. Suomessa ei tosin ole valtameriä, mutta niiden vaikutuksien piiriin silti kuulumme.
Meillä ehkä tämä päivä voisi olla Merien päivä, sillä onhan meillä useita meriä.


Tämän vuoden teemana on englanniksi,

Healthy oceans, healthy planet. 

Vapaasti suomennettuna;

Terveet (valta)meret, terve maapallo.

Teemalla pyritään vaikuttamaan muovien kertymiseen meriin, ehkäisemään kertymistä ja poistamaan sitä meristä. Muovi on erittäin suuri uhka luonnonkierrossa.

Logo ja video: The Ocean Project, World Oceans Day.

Lähde- ja lisätietoja: luettu 31.05.2015.

Suomen YK-liitto; Maailman merien päivä.

Pallonkutistajat, vetoomus. Meret  ovat täynnä roskaa, allekirjoita vetoomus päättäjille kansainvälisen muovisopimuksen aikaansaamiseksi. Lue lisää oheisen linkin kautta.

United Nations; World Oceans Day.
World Oceans Day -sivusto. Sivusto on englanninkielinen.

Ympäristö

Tänään vietetään kansainvälistä Maailman ympäristöpäivää, päivää, jota on vietetty jo vuodesta
1973 lähtien. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota ympäristöön ja ympäristökysymyksiin.

Ympäristö, mitä kaikkea se on, sitä ei aina tule ajatelleeksi. Ympäristö sanana kuulostaa vähän
ehkä yksinkertaiselta, se on vaan ympäristö. Mutta, mitä kaikkea tuo sana pitää sisällään ja mihin kaikkeen se liittyy, on erittäin laaja ja merkityksellinen ihmisen hyvinvoinnille.
Sillä maapallo on ihmiskunnalle vielä ainut ympäristö elää ja emme voi elää siten, että maapallo
olisi rajaton ja sitä voisi hyödyntää rajattomasti.
Se millainen on ympäristömme, esimerkiksi asuin-, elin-, tai työympäristömme, lähi-, tai luontoympäristömme, vaikuttaa meidän jokaisen päivittäiseen elämään ja hyvinvointiin.
Tai pahoinvointiin.
Miten jokainen meistä vaikuttaa ympäristöömme ja käyttää sitä, ei ole vähäpätöinen asia. 

Tämän vuoden teemana on kestävä kulutus, jonka iskulauseena on englanniksi,

"Seven Billion Dreams, One Planet, Consume with Care."

vapaasti suomennettuna,

Seitsemän miljardia unelmia, vain yksi maapallo, kuluta kohtuullisesti.

Ympäristöasioista voit lukea lisää Ympäristöministeriön ja ympäristöhallinnon verkkopalveluista, Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, ymparisto.fi, Suomen ympäristökeskus, syke.fi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ara.fi.

Lähde- ja lisätiedot: Luettu 31.05.2015.

Suomen YK-liitto; Maailman ympäristöpäivä. 5.6. Maailman ympäristöpäivä.

United Nations, Unep; World Environment Day.

Yöttömässä yössä 2

Kuvattu kesäkuussa 2013, Muotkatunturin erämaassa, pohjakuva jukaistu aiemmin tässä blogissa.