Unikeko

Uni ja keko, unikeko, unikeonpäivä, vanhoja sanoja, joita jäin pohtimaan tässä eräänä päivänä, mitä ne oikein merkitsevät. Uni ja keko lienevät selviä. Uni, ihmisen lepotila, jolloin on unessa ja jopa näkee unia. Unia on monenlaisia, päiväunista lähtien, joten ei siitä sen enempää.
Entä sitten keko? Ehkä tutuin lienee muurahaiskeko, tai kun puhutaan, että kantaa kortensa kekoon, esimerkiksi tekemällä jotain yhteistä. Siis, keko lienee olevan kasa, joka suippenee ylöspäin, kuten kuvassa oleva muurahaiskeko.

Mutta sitten, unikeko, siinä alkoi mietintä, mitä se oikeastaan tarkoittaa, onko se jonkinlainen unien kasa, kasautuma unista? Ei ole, vaikka voisi niin kuvitella, kun unista ei saa kiinteästi koottua kasaa. Mutta kuitenkin, unikeko, sanakirjaa tutkiessa tuleekin eteen mielenkiintoinen seikka, unikeko onkin jyrsijöihin, oravamaisiin jyrsijöihin, kuuluva nisäkäs, unikeko (Glis glis), joka on antanut nimensä myös unikekojen heimolle (Gliridae). Tästä päästäänkin jo luontoasioihin.

Eli, tämä pieni nisäkäs, joka elää pääosin Keski- ja Etelä-Euroopassa, nukkuu pääosan vuorokaudesta, jopa 20 tuntia. Tämän lisäksi, se  nukkuu vielä talviunta, noin seitsemän kuukautta.
Voisiko olla, että tämä nisäkäs on antanut unikeonpäivälle  nimensä. Sopisi kyllä verrattaen hyvin, koska unta riittää. Mutta, mutta, tunnettiinko kyseistä nisäkästä kovin varhain.

Carolus Linnaeus, joka ehkä paremmin tunnetaan nimellä Carl von Linné, loi ja kehitti pohjan nykyiselle tieteelliselle luokittelulle, taksonomian perusteille, eliöiden luokitteluun, tieteenalan,
jonka avulla tutkitaan ja luokitellaan eri eliölajeja.
Tällöin elettiin 1700 -luvun loppupuolta. Oliko tuolloin unikeko käytössä, vai saiko kyseinen nisäkäs nimensä jostain varhaisemmasta asiasta tässä järjestelmässä? Siinä kysymys, johon voi yrittää löytää vastausta varhaisemmasta historiasta.

Joka tapauksessa, unikeosta on mainittu eräässä saarnassa jo vuonna 1634*.
Näin ollen saattaa unikeko -nimitys johtua mahdollisesti jostain muusta syystä. Ehkä se juontaakin eräästä legendasta 200 -luvulta ja siitä kehkeytyneestä vanhasta kristillisestä merkkipäivästä. Legendan mukaan 200 -luvulla keisari Decius vainosi kristittyjä ja siitä syystä kyseiseen aikaan Efesoksessa eläneet seitsemän nuorukaista pakenivat luolaan, jossa sittemmin heräsivät noin 200 vuotta myöhemmin.
Tämän seurauksena syntyi kristillinen merkkipäivä, jota alettiin kutsumaan seitsemän nukkujan päiväksi. Päivä, jota meillä kutsutaan nykyään unikeonpäiväksi.
Päivää lienee vietetty jo keskiajalla ja se mainitaan Hemminki Maskulaisen laatimassa virsikirjan kalenterissa jo 1600-700 -luvuilla.

Nyttemmin Suomessa vietetään unikeonpäivää useilla paikkakunnilla ja Naantalin kaupungissa valitaan jopa valtakunnan virallinen Unikeko.

Unikeonpäivä liennee syntynyt tuon legendan myötä. Ainakin perusteet siihen on, koska legendan mukaan pitkä uni jatkui useita vuosia, oletettavasti. Vaikka legenda on legenda, ehkä sen seurauksena kuitenkin on, että juuri tämä päivä on unikeonpäivä.

Oli miten oli, ken nukkuu yleensä pitkään ja varsinkin kyseisenä päivänä, on Unikeko.


Huomaa, että tekstiin on liitetty muutamia linkityksiä, mikäli haluat tutustua kyseisiin asiohin erikseen. Linkitys johtaa Wikipediassa, kyseisille sivuille.


Lähde- ja lisätiedot; luettu 4.7.2015.

Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Unikeko, unikeonpäivä, uni, keko, Naantalin unikeonpäivä,  Seitsemän unikekoa.
Tunturisusi -sivusto: Unikeko.
Yliopiston almanakkatoimisto, Helsingin yliopisto: Julkaisut, blogi 1.7.2015, Onerva Ollila, Nukuttaako? - Unikeonpäivän vietosta ja taustasta.

Tietoa muissa verkkopalveluissa

Ortodoksi.net; Pyhät nukkujat
Helsingin kaupunginkirjasto, kysy.fi, kysymykset; Mistä tulee termi unikeko?

Kirjallisuus:

*Nykysuomen etymologinen sanakirja, Kaisa Häkkinen, 4. painos 2007, sivu 1404, WSOY, ISBN 978-951-27108-7. 
Kielitoimiston sanakirja, toimituskunta, 3. uudistettu painos 2012, Kotimaisten kielten keskus, ISBN 978-952-5446-76-1 (teossarja).