Helmikuu 2016

Helmikuu helistää, sanoi vanha kansa. Tänä päivänä se kait harvemmin toteutuu, kun kovat pakkaset ovat olleet harvassa, ainakin Etelä-Suomessa. Ei helmikuu silti ole ollut ilman pakkasia tai lumeton kuukausi, vaikka paukkupakkasia ei aina ole ollut.

Voit tarkastella itse Ilmatieteen laitoksen lämpötila- ja sadetilastoja tästä linkistä;

Tilastoja vuodesta 1961. 

Mutta ei siitä enempää, helmikuussa on kuitenkin monia ”tapahtumia”, juhlapäiviä, vanhastaan ja myös uudempia. Miksi kerron niistä? Tosin vain lyhyesti.

Koska kyseiset päivät liittyvät luontoon, luonnon muuttumiseen, ulkoiluun, olemme menossa kevättä ja valoa kohden, kirjallisuuteen, lähinnä runouteen, perinteeseen, ihmisiin ja ihmisyyteen.

Tänä vuonna on karkausvuosi, niin vuosikin on päivän pidempi, päiviä kun on vuodessa yksi lisää, eli yhteensä 366. Tämä päivä lisää helmikuun pituuden 29 päivään.
Joten aikaa on. .., tai no. ..

Koska tämä kirjoitus ilmetyy vasta nyt, on helmikuun juhlapäivistä suuri osa jo ollut.

Ensimmäinen juhlapäivä on kynttilänpäivä, 2.2, jota tosin ei nykyään vietetä aina kyseisenä päivänä, johtuen että, se ei ole enää pyhäpäivä, jota se oli aikoinaan.

Kynttilänpäivä on kristillinen juhla, jota on vietetty 300-luvun puolivälistä. Nimitys on peräsin keskiajalta, jolloin kynttilänpäivänä vihittiin vuoden aikana kirkoissa käytettävät kynttilät.

Ajankohtaan sinänsä sopiva juhla, kun valo lisääntyy ja kevättä kohden mennään. Onpa sitä aikanaan kutsuttu ensimmäiseksi kevätpäiväksikin. Sen merkitys oli aikanaan toimia myös eräänlaisena merkkipaaluna, jolloin tarkastettiin esimerkiksi ruokavarojen riittävyys.

Kynttilänpäivästä lisää seuraavista linkeistä: Wikipedia; Kynttilänpäivä, Suomen evankelisluterilainen kirkko; Kynttilänpäivä, Taivaannaula ry; Kynttilänpäivä.

Runebergin päivä, 5. helmikuuta, on juhlapäivä, joka on Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivä. Päivä on vakiintunut liputuspäivä.

J. L. Runeberg oli runoilija, kirjailija ja toimittaja ja häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Hänellä ja hänen kirjallisella tuotannollaan on ollut suuri merkitys suomalaisen kulttuurin ja kansallisaatteen nousuun.

Runebergin päivästä lisää linkeistä: Wikipedia; Johan Ludvig Runeberg, Yle, Oppiminen; 

J.L. Runebergin päivä, Ruokatieto Yhdistys ry; Runebergin päivä, Runebergintortut.

Laskiainen, laskiaissunnuntai, 7. helmikuuta ja laskiaistiistai, 9. helmikuuta. Kaikki tietävät laskiaisen, ei siitä sen enempää. Voit katsoa lisää linkeistä; Wikipedia; Laskiainen, Suomen evankelisluterilainen kirkko; Laskiainen ja tuhkakeskiviikko, Ruokatieto Yhdistys ry; Laskiainen.

Ystävänpäivä, on monissa maissa helmikuun 14. päivänä vietettävä juhla, jota Suomessa alettiin juhlia 1980 -luvulla. Päivän tunnuksena kautta maailman on pieni punainen sydän.

Lue lisää linkeistä: Wikipedia; Ystävänpäivä, Yle, Oppiminen; Ystävänpäivä, Ruokatieto Yhdistys ry; Ystävänpäivä.

Kalevalan päivä, 28. helmikuuta, suomalaisen kulttuurin päivä, joka on virallinen liputuspäivä. Päivää vietetään Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan kunniaksi, joka kuuluu maailmalle tärkeään kirjalliseen perintöön, maailmankirjallisuuteen. Teos perustuu 1800 -luvulla Elias Lönnrotin keräämiin kansanrunoihin.

Lue lisää Kalevalan päivästä: Wikipedia; Kalevalan päivä, Yle, Oppiminen; Kalevalan päivä, Ruokatieto Yhdistys ry; Kalevalan päivä juhlistaa ruokakulttuuriamme.

Karkauspäivä 29. helmikuuta, kirjoitan oman blogikirjoituksen itse päivästä, jonka julkaisen sunnuntaina, 28. helmikuuta. Ja toisen kirjoituksen karkauspäivään liittyvistä tavoista ja uskomuksista, sikäli kuin löydän tietoa. Tämä julkaisu tapahtuu aamuyöstä karkauspäivänä.

Karkauspäivänä puolilta päivin, ilmestyy myös uusi runo; Oodi Rakkaudelle.

Karkauspäivänä ilmestyy myös KuvaKerrontaan talven viimeinen Talven kuvia kaikennäköisiä, sekä uusi kirjoitus Pekan Kirjat blogiin.