Tunnen janoa,
mutta millä janoni,
– sammutan?
Oi Rakkaani,
millä janoni,
– sammutan?
Tunnen janoa,
mutta millä janoni,
– sammutan?
Oi Rakkaani,
millä janoni,
– sammutan?
Tunnen janoa,
mutta janoni ei sammu,
– tynnyrin oluesta,
– ei pullon viinistä,
– ei leilin vedestä,
– ei pullon viinistä,
– ei leilin vedestä,
– ei.
Tunnen janoa.
Oi Rakkaani,
Sinä tiedät
janoni sammuvan,
– vain Sinusta.
Anna minun juoda,
vartalosi juomaa,
huultesi kosteutta.
Sillä Sinusta,
– minä haluan juopua.
Ja sillä,
minun janoni sammuu,
– edes hetkeksi.
Oi Rakkaani,
– edes hetkeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti