tiistai 16. elokuuta 2016

En



Kyyneleitä silmissäin,
estää en voi,
tuskan täyttäessä
– sydämein.

Kuulla ääntäs en saata,
en nauruas hersyvää,
en lauluas helisevää.

Vainen ikävä, kaipaus,
täyttää mielein mun,
kun luonas sun,
– en olla voi.

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa, Kyyneleet -runon yhteydessä 16.8.2013.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti