Kaatuneitten

muistopäivä.

Tänään vietämme sodissa kaatuneiden vainajiemme muistopäivää, joka on aina toukokuun kolmas sunnuntai.

Sankarihauta, Helsingin pitäjän kirkon hautausmaa.

Kaatuneiden muistopäivä on sodissamme kaatuneiden vainajien muistoksi järjestetty päivä.
Päivän tapahtumiin kuuluvat, niin valtakunnallinen pääjuhla, kuin myös paikallisia muistotilaisuuksia, jumalanpalveluksia ja sankarihaudoilla käyntejä.
Muistopäivänä kunnioitetaan itsenäisen Suomen kaikkien sotien kaikkia vainajia, myös rauhanturvatehtävissä kuolleita, sekä vakaumuksensa puolesta kaatuneita.

Muistopäivän vietto sai Suomessa alkunsa huhtikuussa 1940 järjestetystä evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksesta. Piispainkokouksessa tuli esille ehdotus suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämiseksi talvisodassa kaatuneiden muistoksi.



Erinäisten vaiheiden jälkeen muistopäiväksi tuli toukokuun kolmas sunnuntai.
Päätökseen päivän vietosta kyseisenä sunnuntaina, oli merkittävä osa Suomen marsalkalla, sotamarsalkka Mannerheimillä ja hänen antamallaan päiväkäskyllä. Päiväkäskyllä hän halusi korostaa ja kiinnittää huomiota koko kansan yhtenäisyyteen.

Kaatuneitten muistopäivää on vietetty vuodesta 1940 alkaen. Päivä on vakiintunut liputuspäivä.

Lähde- ja lisätietoja: luettu 14.05.2016.

Wikipedia, Vapaa tietosanakirja; Kaatuneiden muistopäivä.
Yle Oppiminen, Ihminen ja yhteiskunta, Juhlapäivät; Kaatuneitten muistopäivä.

Kuvattu toukokuussa 2016 Helsingin pitäjässä, Vantaalla.