Kasvot

Tulenliekki nuotion,
nähnyt on kasvoja monia.

Tuttuja, tuntemattomia,
ilon ja surun,
nähnyt se on.

Kasvot hämärässä, pimeässä,
valaissut se on,
piirtäen jokaisesta,
kuvan omanlaisensa.

Tulenliekki nuotion,
lämmittänyt on kasvoja,
– syksyn sateessa,
– talven pakkasessa,
– kevään koittaessa,
– kesän helteessä.

Vaik' välillä hiipunut se on,

– ilman liekkiä,

– mustaksikin vaipunut,

herännyt eloon,

yhä uudelleen ja uudelleen,

– nähdessään jälleen,

kasvoja, niin tuttuja,

kuin tuntemattomiakin.


Kuvattu syyskuussa 2014, Sodankylän Kakslauttasessa.