laskee ylle maan,
tavoittaa kulkijan,
– yksinäisen,
tuon kumaraisen.
Pimeys,
kätkee vaeltajan,
– ikuisen,
verhoon tummuvaan.
Kulkija mustissaan,
vaeltaa,
pimeydessä maan,
etsii,
– rauhaa sielulleen.

Kulkija pimeydessä,
tuntee,
tuskaa sydämen,
surua mielen,
– ei löydä,
rakkaintaan,
ei ystävää.
Pimeys peittää,
vaeltajan,
– kulkijan,
tuon kumaraisen,
– yksinäisen.
Kuvattu kesä- ja lokakuussa 2013, Vantaalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti