Perinnemaisemassa

Raja-Joosepin kenttä Luttojoelta kuvattuna.

Savusauna, taustalla Luttojoki.

Kevät on alkanut ja sen myötä perinnemaisemien hoitotyöt. Kuvissa esiintyy kaksi erilaista perinnemaisemaa, toinen vielä lumen peitossa, toisessa on jo alkanut keväinen kasvu orastavana vihertymisenä ja kukkien esiintulolla.

Kaksi yläkuvaa edustavat pohjoista perinnemaisemaa, kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennettua pihapiiriä, jonka rakentaminen alkoi 1900 -luvun alkupuolella. Tämä Raja-Joosepin asuinkenttä on osa Urho Kekkosen kansallispuistoa, puiston pohjoisosassa, Luttojoen rannassa, Venäjän rajan tuntumassa.
Asuinkentän pihapiiri on säilynyt lähes muuttumattomana aikain saatossa. Toki sen rakennuksia on peruskorjattu ja pihapiiriä on pidetty avoimena. Toimenpiteitä on valvonut ja valvoo Museovirasto.
Varsinainen hoitotyö tehdään Metsähallituksen toimesta.
Pihapiirissä on myös sodanaikainen taisteluhauta, vuosilta 1939-45.

Raja-Joosepin kenttää hoidetaan niittämällä, jonka tavoitteena on tyypillisen ja uhanalaisen niittylajiston säilyttäminen.
Lisäksi tavoitteena on pitää asuinkenttä avoimena ja estää sen umpeenkasvu.

Kentältä on löydetty muun muassa neljä eri noidanlukkolajia; ketonoidanlukko, ahonoidanlukko, pohjannoidanlukko sekä suikeanoidanlukko. Osa näistä lajeista on harvinaisia.

Raja-Joosepin kenttä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö ja valtioneuvoston päätöksellä suojeltu.

Laidunniitty. Avoimuuden lisäämiseksi, kuusia karsittu.

Laidunniitty, jossa puuston määrää vähennetään lähivuosina.

Huomaa yläkuvan puiden kaulaus, jolla pyritään estämään vesominen.

Kuvan taustaosassa, keskellä, puustoa karsittu ja harvennettu edellisinä vuosina, 

apolloperhosen lentoreitin mahdollistamiseksi toiselle niittylaikulle. 

Kolme alakuvaa edustavat eteläisempää perinnemaisemaa laidunniittyineen.
Kuvat ovat Porvoosta, Stensbölen suojelualueelta, vanhojen laidunmaiden hoitotyöstä.
Kyseistä hoitotyötä on tehty Metsähallituksen johdolla muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton, Uudenmaan piirin Perinnemaisemaryhmän toimesta useampana vuonna.
Hoidettava alue on ryhmän kumminiitty.

Tämän hoitotyön tarkoitus on mahdollistaa pikkuapolloperhosen elinpiirin säilyminen ja sen mahdollinen laajentuminen.

Pikkuapollo elää luontaisesti enää lähinnä Ahvenanmaalla ja lounaisen Suomen saaristo- ja rannikkoalueilla. Pikkuapollo on kärsinyt juuri laidunalueiden vähenemisestä ja esimerkiksi täältä kumminiityltä laji katosi noin 50 vuotta sitten. Uudelleenistutuksen avulla laji on saanut uuden mahdollisuuden ja hoitotyöllä pyritään turvaamaan kannan säilyminen alueella.

Stensbölen luonnonsuojelualue on kansainvälisesti arvokas kosteikko- ja linnustonsuojelualue.
Rantaluonnon lisäksi Stensbölessä on suojeltu perinnemaisemia, vanhoja metsiä ja Stormossenin keidassuo.

Avointa niittyä.

Lue myös Perinnemaisemassa -blogi vuodelta 2013, Perinnemaisemassa.
Kevään kukkia Stensbölessä, kumminiityn alueella KuvaPekan KuvaKerronnassa. Kuvissa esiintyvät pystykiurunkannus, sini- ja valkovuokko. Kuvakerrontaan tästä, Kevään kukkia.

Lähde- ja lisätiedot:

Porvoo: Stensbölen luonnosuojelualueet. Luettu 1.5.2015.
Metsähallitus: luontoon.fi, Raja-Joosepin kenttä. Luettu 1.5.2015.

Kuvattu huhtikuussa 2015, talviset kuvat Urho Kekkosen kansallispuistossa, Raja-Joosepissa, Inarissa, niittykuvat Stensbölessä, Porvoossa.