Keskikesä ja karhunpäivä
Karhunpäivä on ollut Suomessa vanhana keskikesän päivänä 13. heinäkuuta, jolloin oli kesän lämpimin aika. Tuolloin palvottiin karhua vahinkojen ja vaarojen välttämiseksi.
Ennen muinoin Suomessa vuoden loppu sijoittui syksyyn, aikaan jolloin sadonkorjuu oli saatu päätökseen. Uusi vuosi alkoi uuden metsästyskauden myötä. Elettiin luonnon ehdoilla, asioita ei tarvinnut laskea päivän tarkkuudella. Sen sijaan katsottiin, miltä sää näytti ja missä vaiheessa luonnon kiertokulku eteni.
Vuosi jakautui kahteen puolikkaaseen, talveen ja kesään. Ensimmäinen talvipäivä, eli talviyö, alkoi 14. lokakuuta ja ensimmäinen suviyö 14. huhtikuuta. Näiden määräpäivien välissä sijaitsi 13. tammikuuta talvennapa, eli sydäntalvi ja keskikesä 13. heinäkuuta.
Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti