maanantai 26. syyskuuta 2022

Huokaus

pimeys äänetönnä huokaa
valoa tuokaa


on aika aamunkoin
yön hiljaisuus väistyvi
alta aamun askareiden

mitä päivä tuo tullessaan

sitä ei tiedä vielä kukaan

ehkä ilta on…


Rikki

Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa
yön varjo päivän pimentää
se mielen sumentaa
ihminen rikki on

sydämeen syvät haavat
syntyivät
ihminen rikki on

katkennut on sielun soitto
kyyneleet – mihin valuvatkaan
ihminen rikki on

vaik jokin rikki mennyt on
– ihmisessä

– ihmisessä
syvällä sisimmässä
– elää

usko toivo ja rakkaus


Rannalla

rannalla
rannalla istuen yksinäin

toiveitaan aatellen
unelmiinsa vajonneena
mielitiettyänsä kaivaten

katse kaukaisuudessa
ajatuksiaan etsien
mielenrauhaan pyrkien

milloin rakastettu palaakaan
jo kohta
pimeys laskeutuu maisemaan

haparoiden vaeltaa katse
taivaanrannassa pimenevässä
häilyvä piina mielen murtaa
sen sanoiksi pukee

”oi rakastettuni älä pakene
tule luoksein
tule luoksein

– tule luoksein

hapiasti”


lauantai 17. syyskuuta 2022

Elämä


Ihmisillä
tulisi olla
uskoa elämään
toivoa elämiseen
rauhaa ja rakkautta
– elämässä

koska

Elämä

– antaa paljon
mutta se myös ottaa
– aina omansa

kuolemalla

Runo kirjoitettu alunperin 04.07.2016.

Aika


aika mennyt ei palaa

elä vain ajassa tässä

tulevasta ei tiedä

Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.