lauantai 1. marraskuuta 2025

Puron äärellä

 

Puron äärellä

istun puron äärellä

- yksinäin


kuuntelen virran solinaa

se tuo mieleeni

- äänes sun


niin rauhoittavan


katselen veden vihreyttä

se tuo mieleeni

- silmäs sun


joista rakkauden näin


oi rakkaani

jos olisit tässä

- vierelläin


niin rutistaisin sinut


- syliini mun



Runo kirjoitettu 23.08.2016, siellä jossakin puron äärellä.



Höyhentyynyt

Höyhentyynyt


höyhentyynyt päämme alla

vaivumme uneksimaan



jos tyynyt pilviä ois

lähtisimmekö

yhdessä matkalle


pilvien päällä

kulkisimme



höyhenen kevyesti

loikkisimme

pilveltä pilvelle


käsi kädessä

vaeltaisimme


tuulien viedessä

pilviä pois

kauas pois


kohden tuntematonta



Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa.

Kaipuun tunne


Kaipuun tunne

kaipuun tunne

olet unessain

kaipaus syvällä rinnassain

vaik' eläisin päivän

viikon 

kuukauden

vuoden

enemmänkin

en sinua unohtaa voi


Lyhyt kirjoitus elämästä

 Elämä

Minä synnyn

Sinä synnyt

Me kaikki olemme syntyneet




Minä kuolen

Sinä kuolet

Me kaikki kuolemme


Siinäpä se


- elämä

torstai 30. lokakuuta 2025

Pienen tammen lehden muisto







Pienen tammen lehden muisto



on taas syksy - tuuli henkäilee vienosti

lehdet puista putoavat

samoin läheisen tammen


jälleen sataa ropisee

luonnon hiljainen musiikki soi


tammen lehdet leijuvat hetken ilmassa

mies katsoo leijuvia lehtiä

havahtuu muistoissaan - miettien

mitä mieleen tuleekaan


- pieni tammen lehti


joka leijui naisen olkavarteen

josta poimi sen kämmenelleen


vajoaa muistoihinsa - miettien tulevaa

ja pientä tammen lehteä


aprikoi edelleen elinaikaisesta


kiintymyksestä - rakkaudesta

onnellisuudesta - onnesta

- ikuisuudesta


kallistaa päätään

sulkee silmänsä

vaipuu ajatuksiinsa

pohtien muistojaan


ehkäpä siitä pienestä tammen lehdestä

tai …

se jääköön arvoitukseksi

- edelleen




Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.


Liittyy runoon Pieni tammen lehti, joka on julkaistu tässä blogissa 30. lokakuuta 2022.

Linkki kyseiseen runoon: Tammen lehti

On aika

On aika

ulkona häämöttää kuu

- on aika täysikuun


valossa kuun

kahden ihmisen varjo heijastuu

- pirtin lattiaan


ulkona ulvoo susi

- hetken

- ja vaikenee

hiljaisuus laskeutuu pirttiin


on aika - sinisen hetken

on aika - hiljaisuuden


on aika
-- kahden ihmisen



Kuva julkaistu aiemmin tässä blokissa.

maanantai 27. lokakuuta 2025

Kyyneleitä

 



kyyneleitä


äänettömän rukouksen lausun nyt

vaan kyyneleilleni en mahda mitään

kun aattelen sua


mitä elämältä toivoa voi

uskoa, terveyttä, onnellisuutta

- rakkauttakin


mut miks

surua ja kaipausta

- edestäin löydän


vaan kyyneleiltäni

en saa sanaa suustain

kaipaus puristaa rinnassain

ikävä vaivaa mieltäin


vaan kyyneleiltäni

en muuta saa kuin


- kyyneleitä

            - kyyneleitä

                        - kyyneleitä



Kuva julkaistu aiemmin tässä blogissa.



sunnuntai 26. lokakuuta 2025

Aamunkoi

Aamunkoi


kun aamunkoi ottaa syleilyynsä

ei tuulla tujuta

vain hento henkäys käy ylitse aavan

viel loistaa hetken tähtitaivas

ennen auringon nousua


kun aamunkoi ottaa syleilyynsä

kaksi ihmistä käpertyvät toisiinsa

- sylikkäin

ihon itkiessä läheisyyttä

huulten hamutessa huulia

onnellisina he syleilevät


rakkaudesta toisiinsa


sunnuntai 12. lokakuuta 2025

Tule - tule jo


kesä mennyt jo on

koittaa syksy

kairassa ruskan

koen tuskan  - rinnassain

ilman sua


tule  - tule jo

illan hämyyn  - siniseen

tahdon olla  - kanssain sun

tahdon olla sun


tule  - tule jo

syliini mun

hetkeen siniseen


hetkeen siniseen


- siniseen



keskiviikko 1. tammikuuta 2025

Voima kosketuksen

Käsi joka ei kosketa

suu joka ei suutele


saa sydämen jäätymään

ajatuksen ahdistumaan


mut jos


käsi toista kättä koskettaa

ihoa sivelee

suu suuta tavoittelee


se on voima

- arvaamaton

tunteet pintaan nostava


saa hengityksen pakahtumaan

sydämen jyskyttämään


se on voima

- kosketuksen



Kirjoitettu 05.11.2022.

mielikuvia

kun tanssia sain kanssasi

linnoissa kreivien


valssin pyörteissä

läpi salien parkettien


haihtuivat ahdinko ja murheet

väistyivät ikävä ja suru


hämärtyi aika

tuli ilta, yökin


laskeutui pimeys

vain kuun valo seuranamme


painauduimme toisiamme vasten



kun tanssia sain kanssasi

palatseissa ruhtinaiden


valssin pyörteissä

läpi salien parkettien


tunsimme rakkauden

siivittävän askeleitamme


loisteessa kattokruunujen

läpi salien parkettien


hämärtyi aika

aamun jo koittaessa


orastavan auringon valon

heijastuessa parketeille


kuiskaan korvaasi


rakastan sinua

- ikuisesti