Näkymätön. ..

. .., niin mikä?

Näkymätön, ei silmin havaittava, unohdettu, huomaamaton, kadonnut.

Näkymätön vai näkyvä, siinä vaihtoehdot. Ei ole paljon valinnanvaraa, vaihtoehtoja on vain kaksi.
Toinen vaihtoehdoista – näkyvä, on kaiken aikaa näkyvissä.
Mutta näemmekö me ihmiset silti näkyvääkään?
Toisaalta, näkymätön on näkymätön, vaikka se on silmiemme edessä kaiken aikaa.
Päivästä, jopa vuodesta toiseen kuljemme, näkemättä edes sitä näkyvää, saati sitten näkymätöntä.
Ja näkyväkin saattaa vaipua unholaan, tai emme muuten sitä huomaa päivittäisessä elämässämme.
Valitettavan usein, myös se näkymätön katoaa kokonaan, eikä sitä enää löydy edes historian kirjoista.

Jaa'a, nyt ehkä lukijassa herää kysymys, mitä höpötystä tämä on. 

Mistä oikein on kysymys?

Ei paljasteta ihan vielä. Kysymys on kuitenkin kaikkia meitä koskettava, siltä ei voi välttyä kukaan.
Se koskee kaikkia maapallon ihmisiä, sen vaikutuksien ulottuessa laajalti, ylitse maapallon, koko luomakunnan. Siihen ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat kaikki maapallon ihmiset, niin edesmenneet, kuin tänä päivänä elävätkin.
Sen vaikutukset koskettavat pitkälti tulevaisuuteen, alati muuttuen, eikä siltä välty uudet syntyvät ihmisetkään, jotka aikanaan luovat siihen omat vaikutuksensa.

Kysymys on;

kulttuuriperinnöstä, aineettomasta, kuin myös aineellisesta, kulttuuriympäristöstä, eli yksinkertaisesti – ympäristöstä.

Ympäristöstä, jossa, elämme, asumme ja vaikutamme, elinpiiristämme ja sen perinteistä. 

Kun puhumme ympäristöstä, puhumme samalla ihmisoikeuksista, elämän arvoista, ihmisen vapaudesta elämään. Samassa yhteydessä puhumme myös ihmisten yhteisöllisyydestä, yhteenkuuluvuudesta, suvaitsevaisuudesta, arvonannosta, sodasta ja rauhasta, elämisen oikeutuksesta.

Puhuttaessa ympäristöstä, siihen vaikuttavista tekijöistä, puhutaan ihmisen hyvinvoinnista.
Ympäristön ja siihen liittyvien tekijöiden merkitys on erittäin suuri ihmisen elämässä, vaikka sitä ei aina tule ajatelleeksi. Se on ikäänkuin itsestään selvä olotila, tässä olen, en muuta voi.
Vaikka jokainen ratkaisu, ihmisen päätös tehdä jotain, vaikuttaa ympäristöön aina jossain määrin, enemmän tai vähemmän, niin hyvässä, kuin pahassa.

Ympäristöstä puhuttaessa tulee huomioida myös luonto, jota ei pidä unohtaa, ei sen olemassaoloa, ei vaikutuksia ympäristöömme. Koska luonnon hyvinvointi on edellytys ihmisen hyvinvoinnille.

Miksi tämä kirjoitus?
Siksi, että jokainen meistä voi vaikuttaa ympäristöömme ja siksi, että viikon päästä, 12-14. 9, huipentuu jokavuotiset Euroopan kulttuuriympäristön päivät.
Nämä päivät ovat saaneet alkunsa 90 -luvulla, silloisella nimellään Euroopan rakennusperintöpäivät, aina vuoteen 2013 asti. Päivien synty luotiin silti jo 80 -luvulla Ranskassa. Silloin oli ensimmäinen Historiallisten monumenttien avointen ovien päivä Journées Portes Ouvertes. Tästä tapahtumasta alkoi kehittymään nykyinen Euroopan kulttuuriympäristöpäivät.

Nyt nämä päivät ovat ensi kertaa uudella nimellään, Euroopan kulttuuriympäristöpäivät.
Päivät ovat olleet eri vuosina omalla teemallaan ja jokainen teemavuosi on kiinnittänyt huomiota tiettyyn aiheeseen. Tämän vuoden teemana on Näkymätön kulttuuriympäristö.

Suomessa, teemavuosi käynnistyi alkuvuodesta avajaistilaisuudella Säätytalolla, jossa avauspuheenvuorossaan asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen totesi;

"- Kulttuuriympäristö saatetaan usein mieltää vain poikkeuksellisen arvokkaiksi ympäristöiksi tai suojelluiksi kohteiksi. Käsite on tietysti monisäikeisempi. Kulttuuriympäristön arvo ei synnykään vain sen näkyvästä osasta, vaan myös siihen liittyvästä elämästä, tarinoista ja muistoista. Näkymättömäksi saattaa jäädä myös konkreettinen arjen ympäristö, johon jokapäiväisten reittien varrella ei juurikaan tule kiinnittäneeksi huomiota." (Lainaus Suomen Kotiseutuliitto 12.3.2014, verkkopalvelu.)


Lisätietoja Euroopan kulttuuriympäristöpäivistä alla olevien linkkien kautta.

Kaikkien yhteinen kulttuuriperintö, Museovirasto ja Suomen Kotiseutuliitto.
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät, Rakennusperintö.fi -sivusto, Rakennusperinto.fi -palvelun tuottavat Ympäristöministeriö ja Museovirasto.
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät, Näkymätön kulttuuriympäristö, Suomen Kotiseutuliitto, verkkopalvelu.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kansainvälistä toimintaa koordinoi Euroopan neuvosto, joka on luonut tapahtumaa varten myös oman sivuston, josta voi katsoa, miltä Euroopan kulttuuriympäristöpäivät näyttävät Euroopan kartalla!

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät,  http://www.europeanheritagedays.com/. 
Sivusto on vielä toistaiseksi englanninkielinen. Päivien tapahtumia eri Euroopan maissa on esille sivuston kansainvälisille verkkosivuilla, myös Suomesta.